Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen
ohjelmaa
Länsimäessä ja Hakunilassa
2026
 


 
 
Tsempataan
 
 
 

 
 

 

 
 
Kulttuurikattila
 

Hakunilan ja Länsimäen kansainvälinen keittokirja.
lue lisää >>>

HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

 

 

 

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

 

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut ulkomaalaisten neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on pyritty parantamaan. Yhdistys on halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja.  

Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana, jota on vetänyt Larisa de Roberti.   Länsimäessä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen.

 

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

 

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

 

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista n. 21 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut neuvonnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

 

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2014 tarjolla neuvontaa ja koulutusta, mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja.  Se on ollut samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa.  Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla.  Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin. Vuonna 2014 aloitti Aluehallintoviraston tuella venäjänkielisten nuorten foorumi, josta vastasi Larisa de Roberti.

 

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähän lisääntynyt vuonna 2014. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja vuonna 2012 aloitettu Euroopan pakolaisrahaston tukema kotouttamisprojekti, joka jatkui koko vuoden 2014 ajan.    

Vuonna 2011 alkoi Hakunilassa HakuVerkon toiminta ja World Design Capital – hanke, joissa olimme mukana.  Näissä hankkeissa pyrittiin lisäämään osallistumista ja ympäristön hallintaa.

Vuonna 2012 alkoi Kiamars Baghbanin johdolla maahanmuuttajien rikoksia selvittelevä ja rikollisuuden torjuntakeinoja etsivä projekti, jota tuki Rikoksentorjuntaneuvosto. Loppuseminaari pidettiin 2014 toukokuussa jolloin myös julkaistiin maahanmuuttajia ja rikoksia käsittelevä kirja.

 

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja puhelinneuvonta on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n, Euroopan Pakolaisrahaston ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös Opetusministeriö, Rikoksentorjuntaneuvosto ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

 

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja.  Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Aluehallintovirastolta ja Taiteen edistämiskeskukselta.  Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Pakolaisrahasto, Opetusministeriö ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2014 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon.

 

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia,

turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Farhia Abdi ja Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä.  Länsimäessä ja Hakunilassa työskentelivät KOTO-hankkeen puitteissa vuonna 2014 Mona Abdelgadir, Farhia Abdi ja Aurora Hamadon.

 

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt kulttuuritilaisuuksia ja lisäksi useita taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita, mm. Kunnossa kaiken ikää – projektia. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla. Länsimäen toimintakeskuksessa kokoontui seniorien sunnuntaipiiri sekä asiapitoisen että taiteellisen ohjelman merkeissä.

 

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, serbokroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä.  Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2014 säännöllisesti mukana n. 60, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

 

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2014. Siellä laajennettiin erityisesti pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille. Psykologi Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen.

 

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2012 aloitti Länsimäessä ja Hakunilassa KOTO-hanke. Länsimäen toimintakeskus remontoitiin vuonna 2013. Sinne saatiin erillinen keittiö ja toimisto. Tilaa kunnostettiin myös muuten.

 

Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella.  Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa.

 

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan ulkomaalaisten asemaa. Vuonna 2014 toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä osa-aikaista neuvojaa ja KOTO-hankkeen neuvojat.

 

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa. Vuonna 2014 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Länsimäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

 

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2014 CIMO:n työpajoihin.  Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys teki yhteistyötä Vantaan Osallisena Suomessa – hankkeen ja Sportia-liikuntahankkeen kanssa.  Burhan Hamdon osallistui RAY:n viestintäpäivään, HYVIS-seminaariin Heurekassa, Migrin kotoutumis-ohjelman kuulemistilaisuuteen, Solid-rahaston seminaariin Eila Järvisen kanssa,  Rikoksentorjunnan päätösseminaariin Heurekassa, Osallisena Suomessa – loppuseminaariin, Helsinki-seuran 80-vuotisjuhlaan ja Syyria-tilaisuuksiin, mm Düsseldorfissa syyrialaisia pakolaisia koskevaan tilaisuuteen.   Hän oli mukana myös FIMU:n tilaisuuksissa. Myös KOTO-projektin työntekijät ja Larisa de Roberti ja puheenjohtaja Harun Osmani osallistuivat erilaisiin seminaareihin.

 

Liettualaisia viranomaisia vieraili Suomessa ja Burhan Hamdon oli puhumassa heille järjestetyssä tilaisuudessa. Pidimme info-tilaisuuksia uusille syyrialaisille kiintiöpakolaisille.

 

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa varapuheenjohtajana toimi Harun Osmani, joka oli myös varavaltuutettu. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen Safety-ryhmässä , jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen turvallisuusryhmässä.

 

KOTO-hanke

 

Yhdistyksellä alkoi kesäkuussa 2012 Euroopan Pakolaisrahaston KOTO-hanke, joka tarjoaa tukea ja neuvontaa pakolaistaustaisille perheille ja naisille. Se tähtää tietojen ja taitojen lisääntymiseen. Se tarjoaa vertaistukea ja toimintaa. Se tutustuttaa lähiympäristöön ja pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaan.  Se kotouttaa osallistujia suomalaiseen yhteiskuntaan. Kesällä 2014 projekti jatkui KOTO 3 – nimellä ja siinä korostettiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Vuonna 2014 Vantaalle ja muualle tuli uusia syyrialaisia kiintiöpakolaisia, joiden auttaminen ja neuvonta olivat KOTO 3 – hankkeen yksi tärkeimmistä tehtävistä.

 

KOTO 3 on Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen hallinnoima hanke.  Euroopan unionin pakolais-rahasto rahoittaa hanketta. Sitä rahoittavat myös RAY ja Vantaan kaupunki. Se jatkuu vuoden 2015 toukokuuhun.  Hankkeessa tietotasoa on parannettu ATK-opetuksen ja suomen kielen opetuksen avulla. Ympäristön tuntemusta on kartutettu retkien avulla. Eri alojen neuvontaa ja koulutusta on järjestetty ja ohjattu asiakkaita osallistumaan tilaisuuksiin, jotka lisäävät tietoa. Koto 3 on aloittanut myös työnhaku- ja koulutusneuvonnan ja ammattien esittelyt pakolaisille.  Työklubi toimi tradenomi Naima el Issaouin johdolla. Se on myös auttanut vasta tulleita syyrialaisia pakolaisia kotoutumaan Suomeen.

 

Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä.

 

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin ja Hakunilassa kaksi kertaa viikossa. Lisäksi on tarjottu neuvontaa puhelimen ja sähköpostin kautta.

Vertaistukiryhmien ja terveydenhuoltohenkilöstön vierailujen avulla on kohennettu terveyttä.  Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä neljä ja lisäksi erilaisia ryhmiä on kokoontunut harrastusten merkeissä.  Nissaksen asukaspuistossa ovat kokoontuneet viikoittain albaaniperheet lähihoitaja Vjollca Ademin johdolla.

 

Hakunilassa on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 3 tuntia viikossa opettaja Eija Kainulaisen johdolla. Länsimäessä suomen kielen opetus on tapahtunut UN-women -järjestön kanssa yhteistyössä ja toista opetusryhmää on vetänyt opettaja Eija Kainulainen. Visio tuki myös Länsimäen suomen kielen opetusta ja ruoka- ja käsityökursseja.

 

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, pelastuslaitokselta, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruuanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta.  Ompelua ja eri ruokakulttuureja on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vaihtuvan vapaaehtoisen opettajan johdolla.  ATK-opetusta on annettu päivittäin keskimäärin kolmelle henkilölle.

 

Opintoretkiä museoihin, tehtaille, luontoon, tapahtumiin on järjestetty useita.  Retkiä tehtiin Fazerille, Korkeasaareen, Suomenlinnaan, Espoon kaupunginmuseoon, Helsingin kaupunginmuseoon, kansainväliseen naisten konferenssiin, Syyria-näyttelyyn kirjasto Kympissä, Itsenäisyyspäivän juhlaan, Eduskuntaan, Euroopan parlamentin toimistoon, Laurea-ammattikorkeakouluun, Kalliolan kansanjuhlaan, kirkon tilaisuuksiin, Hyvis-seminaariin, suomalaiseen iltaan, kristittyjen ja muslimien keskustelutapahtumaan ja kielitaitoa käsittelevään seminaariin. Retkille osallistui 10–50  henkilöä yhdellä kerralla. 

 

Terveys- ja liikuntaneuvontaa on ollut tarjolla ja lapsille tukiopetusta ja kieli- ja taidekursseja.

Perheneuvonta-aikoja on ollut tarjolla Länsimäessä virallisesti neljä tuntia viikossa, mutta psykologi Abdelgadir on ollut tavoitettavissa päivittäin ja hän neuvoi n. kuutta asiakas viikossa 2-3 tuntia kerrallaan. Aurora Hamadon neuvoi myös n. kuutta asiakasta viikossa. Ibtisam Haibeh antoi neuvontaa Hakunilan neuvontapisteessä ja häntä seurasi tehtävässä Farhia Abdi.

 

Vertaistukiryhmiä on kokoontunut yksi Hakunilassa kerran viikossa. Siihen on osallistunut keskimäärin 10 naista illassa ja lisäksi mukana on ollut lapsia. Hakunilan alueella Nissaksessa asukaspuistossa ovat kokoontuneet joka viikko keskustelemaan ja tukemaan toisiaan Balkanin alueelta tulleet pakolaisnaiset. Sinne on myös järjestetty lasten toimintaa ja lastenhoito ryhmän ajaksi. 

 

Länsimäessä on kokoontunut 2 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja kolmas naisten ryhmä kokoontui perjantai-aamupäivällä. Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3-4 tuntia kerralla. Tukea on tarjottu myös turvapaikanhakijoille. 

Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä. 

Lapsille on järjestetty useita omia kerhoja ja myös lastenhoitoa on ollut tarjolla naisten osallistuessa toimintaan.

 

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa. 

 

 

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

 

 

Vuonna 2014 meillä oli seuraavaa ohjelmaa:

 

  1. Osallistuimme Rasismivapaa Vantaa – tilaisuuteen Tikkurilassa.

 

  1. Järjestimme rasisminvastaisen tilaisuuden Länsimäessä.

 

  1. Osallistuimme naistenpäivän juhlaan Vernissassa.

 

  1. Osallistuimme Maailmankylä-tapahtumaan Kaisaniemen puistossa.

 

  1. Järjestimme kevätkonsertin Martinus-salissa, jossa esiintyjinä huippumuusikoita ulkomailta.

 

  1. Osallistuimme Vantaan kaupungin juhlaan Hakunilan kartanossa.

 

  1. Järjestimme vietnamilaisten kanssa Vietnam-kulttuuri-illan.  

 

  1. Järjestimme Seiskatorin yhteistyössä Länsimäen koulun kanssa yhteistyössä.

 

  1. Järjestimme äitienpäiväjuhlan Hakunilan päiväkeskuksessa.

 

  1. Järjestimme Idän juhlan Länsimäen päiväkeskuksessa.

 

  1. Järjestimme KOTO-hankkeen loppuseminaarin Vantaan seurakuntien auditoriossa.

 

  1. Järjestimme Tarja Halosen suojeleman Lasten oikeuksien päivän konsertin Helsingin konservatoriossa.

 

  1. Järjestimme yhdistyksemme 15-vuotisjuhlan Länsimäessä.

 

  1. Osallistuimme Hakunila -päivän tapahtumiin Hakunilan ostoskeskuksessa.

 

  1. Osallistuimme Länsimäen päivän tapahtumiin.

 

  1. Osallistuimme Helsinki-seuran 80-vuotisjuhlaan Caisassa.

 

  1. Eid-juhla pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa ja Länsimäen toimintakeskuksessa. Ohjelmaa oli lähinnä lapsille.

 

  1. Osallistuimme kirjastoprojektiin Lumon kirjastossa.

 

  1. Järjestimme kaksi rauhanfoorumia Helsingin yliopistolla, joissa vieraita Israelista ja Palestiinasta.

 

  1. Osallistuimme Eurooppa-tilaisuuteen Pikkuparlamentissa.

 

  1. Järjestimme Syyrian musiikki –luennon Kirjasto kympissä.

 

  1. Järjestimme rikoksentorjuntaseminaarin ”Miksi aina maahanmuuttaja?” Caisassa.

 

  1. Osallistuimme kansainväliseen naisten liikuntatapahtumaan Finlandia-talossa.

 

  1. Osallistuimme Kalliola-setlementin kulttuurijuhlaan.

 

  1. Järjestimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Tikkurilan lukiossa.

 

  1. ”Yhteinen maa” – tilaisuus Lumon kirjastossa.

 

  1. VNV-projektin konsertti Caisassa.

 

  1. VNV-projekti osallistui venäjänkielisen kulttuurisäätiön seminaariin.

 

  1. VNV-projekti järjesti kulttuuritapahtuman ”Taide yhdistää” Länsimäessä.

 

  1. Osallistuimme Kartanon jouluun Hakunilassa.

 

  1. Joulumyyjäiset Länsimäessä.

 

  1. Järjestimme suomalaisen kulttuurin illan Hakunilan päiväkeskuksessa.

 

 

 

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme ja muualla järjestimme seuraavat taidenäyttelyt:

 

  1. Tatiana D. Blumin kanavatöiden näyttely.

 

  1. Länsimäkeläisten nuorten taidenäyttely ”Kädet”.

 

  1. Taiteilija Viktoria Okhrimenkon taidenäyttely.

 

  1. Venäläisen taiteilijan Iri Ran taidenäyttely.

 

  1. Taiteilija Olga Svanbergin taidenäyttely.

 

  1. Taiteilija Alina Khomenkon näyttely.

 

  1. Taidemaalari Vaharsolt Balatkhanovin näyttely Helsingissä, Galleria 3. kerros.

 

  1. Syyria-valokuvanäyttely Kirjasto kympissä.

 

 

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin.  Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

 

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE, säätiöt ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Muu toiminta vuonna 2014

 

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista. Yhdistyksellä oli myös monikulttuurinen tanssikerho Hakunilan nuorisotilassa ja Länsimäessä oli kuvataidekerhoja, English Club, läksypiiri ja nuorten toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun. Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2014 palkattuina viisi nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Taiteen edistämiskeskuksen, 7:nde Mars Fonden – säätiön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston tuella.

 

Yhteistyötä tehtiin monien järjestöjen kanssa. Harun Osmani ja Bujar Hoti osallistuivat Sporttia kaikille – hankkeen järjestämään uimaopettajien koulutukseen. He ovat pitäneet koulutuksen saatuaan uimakoulua maahanmuuttajille hyvin tuloksin.

 

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

 

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2014 opettaja Harun Osmani ja varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, romanialaisten, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, arabien, marokkolaisten, tshetsheenien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja.  Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

 

 

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2014 neuvontapiste oli edelleen suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

 

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toiminnan suuntaan vuonna 2014 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin.  Länsimäen toimintaa kehitettiin ja laajennettiin ja tila remontoitiin.  Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Länsimäessä ja Hakunilassa toimineen KOTO 3- projektin vetäjinä toimivat psykologi Mona Abdelgadir, diplomi-insinööri Aurora Hamadon, kerhonohjaaja Ibtisam Haibeh, Farhia Abdi  ja heidän kanssaan työskenteli harjoittelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä.  

 

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2014. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

 

Yhdistyksen sääntömuutoksesta on alustavasti päätetty.

 

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

 

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja

suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty neljä ja näiden lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2014 on jatkanut albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2014 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat  Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Ibtisam Haibeh, Eila Vuorela, Dora Kestilä,  Sinikka Kovalainen, VeiniVuorela, Jean Bitar, Aurora Hamadon,  Rebwar Karimi, Housam Hamadon, Vaharsolt Balatkhanov  ja Mona Abdelgadir.

 

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja

selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuonna avasimme myös Facebook-sivun.

 

LOPPULAUSE

Yhdistys on toiminut vuonna 2014 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja KOTO-projekti. Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

 

Perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.                                                                                                                             

HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2024

 

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

 

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut maahanmuuttajien neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi.

 

Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on parannettu ja viime aikoina on autettu myös turvapaikanhakijoita ja äskettäin turvapaikan saaneita. Yhdistys on luonut yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaistaustaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälityksen tapoja. 

 

Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana ohjaajana Larisa de Roberti. Länsimäen toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyt ja muut tilaisuudet.

 

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja, ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

 

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

 

Meillä on neuvontatoimisto ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka Hakunilan HOK: in meille vuokraamissa tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka alueella joka kolmas henkilö maahanmuuttaja. Muutimme tähän uuteen tilaan kesäkuussa 2019 ja teimme siellä laajan remontin. Remontin jälkeen tilassa aloitettiin neuvonnan lisäksi iltapäiväkerhotoiminta ja tapahtumien järjestäminen. Oma toimisto myös Länsimäessä on mahdollistanut neuvonnan kahdessa pisteessä. Neuvontapisteemme ovat alueemme ulkomaalaistoiminnan keskuksia, joista voidaan ohjata maahanmuuttajia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat.

 

Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat huomattavasti vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

 

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2024 tarjolla neuvontaa ja kotoutumiskoulutusta, mm. suomen kielen, asioinnin ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja.  Se on ollut samalla toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja harrastuskerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa.  Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla.  Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin.

 

Hakunilan päiväkeskus on ollut albaaniryhmien käytössä ja siellä on pidetty yhdistyksen tapahtumia. Tämä toiminta on ollut keskeytynyttä keväästä 2020 jolloin kaupungin tilat suljettiin ryhmiltä toistaiseksi. Tilanne muuttui vasta vuoden 2023 lopussa.

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt vuonna 2024. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja iltaneuvonnan aloittaminen. Vuonna 2017 aloitti STEA:n tuella asiointiprojekti yhteistyönä Vantaan kaupunginkirjaston ja Vantaa-infon kanssa. Projektista on vastannut ATK-asiantuntija Housam Hamadon. Projekti päättyi vuoden 2019 lopussa. Housam Hamadon jatkoi neuvontaa etänä, kun saimme STEA:lta projektin, joka oli tarkoitettu korona-ajan tueksi. Projektissa käytettiin monipuolisesti etätyön menetelmiä. Vuonna 2021 teimme etäprojekti-hakemuksen, joka hyväksyttiin, ja uusi hanke on jatkunut kevään 2025. Siitä on vastannut Housam Hamadon.  

 

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja lisäksi on ollut tarjolla puhelinneuvontaa.  Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Tilaisuudet Hakunilan päiväkeskuksessa jatkuivat vuonna 2024. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut maahanmuuttajien toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti STEA: n ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös TAIKE ja säätiöt ovat avustaneet yhdistystämme.

 

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lasten kerhoja, seniorien toimintaa ja kulttuuritapahtumia.  Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä ja Taiteen edistämiskeskukselta.  Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin.

 

Varsinaista neuvontaa rahoitti STEA: n lisäksi Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2024 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon. Hakunilassa toimi aiemmin yhteistyöprojekti Hakunilan seurakunnan kanssa kerran kuukaudessa torstai-lounaiden merkeissä, mutta se keskeytyi keväällä 2020. Vuonna 2024 saatiin sosiaali- ja terveysministeriöstä avustus ruokajakelun kehitystyöhön.

 

STEA:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajanneuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Aurora Hamadon, Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir, Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä.

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa tiistaisin ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt pienimuotoisia kulttuuritilaisuuksia ja vetänyt taideprojektia ja järjestänyt taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla pienimuotoisena vuonna 2024.

 

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ranskan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, makedonian, bosnian, serbian, kroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä.  Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2024 säännöllisesti mukana yli 50, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

 

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET    

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvojan ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki maahanmuuttajien käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta. Neuvontatoimisto palveli asiakkaita Hakunilassa kaikkina arkipäivinä ja kahtena iltana viikossa.

 

Länsimäen toimintakeskus tarjosi perheneuvontaa ja pienryhmätoimintaa vuonna 2024. Siellä järjestettiin pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Hän järjesti myös liikuntaa naisille. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen.

Vantaan kaupungin ja Vantaan työllisyyspalvelun kanssa aloitettiin syyskuussa 2023 SMILE-hanke.  Hanke  päättyi vuoden 2024 lopussa.
Siinä vahvistettiin maahan muuttaneiden perheiden kotoutumista, työllistymistä sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Lähtökohtana on perheen ja yhteisöjen merkitys kotoutumisessa. Hankkeessa pilotoidaan yhteisöllisiä menetelmiä sekä kehitetään uutta dialogia yhteisöjen, koulujen ja palveluiden välille Vantaalla. Hanke on suunnattu erityisesti EU:n ulkopuolelta tulleille vantaalaisille. Hankkeen työntekijä Bassam Arslan auttaa maahanmuuttajia työllistymään.

Vuonna 2020 aloitti Tsempataan-STEA-hanke. Se on neljän maahanmuuttajajärjestön yhteinen hanke, josta vastaa Vantaan venäläinen klubi. Sen tarkoitus on maahanmuuttajien sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen Vantaalla. Yhdistyksemme neuvojana hankkeessa toimi vuonna 2023 Abderhime Lamghari. Hanke siirtyi osaksi STEA:n toiminta-avustusta 2023 vuodesta alkaen.

 

Keväällä 2024 yhdistys toteutti Vantaan kaupungin tilaamana albaniankielisen osuuden monikielisestä yhteiskuntaorientaatiot -hankkeesta.  Sen erityisenä kohderyhmänä on työvoiman ulkopuolella olevat kotona lapsia hoitavat vieraskieliset vantaalaiset. Kohderyhmä on vaikeasti tavoitettavaa, minkä vuoksi vantaalaiset vieraskielisiä hyvin tavoittavat järjestöt ovat tärkeä yhteistyötaho

orientaatioiden onnistumisessa.

 

Hakunilan kansainvälinen yhdistys on ollut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Monikieliset lapsiperheet palveluihin-pilotin järjestöyhteistyökumppani keväästä 2024 alkaen. Yhteistyötä on tehty mm. pilotin alkukartoituksen yhteydessä työntekijähaastatteluiden muodossa, yhteiskehittämisen työpajoissa ja Infot lapsiperheille-tilaisuuksien fasilitoinnissa Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen ryhmissä syksyllä 2024 (pilotointi). Pilotin työ perustuu yhteiskehittämiselle ja yhdistys tuo tärkeitä näkemyksiä, ideoita ja havaintoja kehittämistyön tueksi.

 

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2024 pidettiin Länsimäen toimintakeskuksessa kolme taidenäyttelyä ja niiden yhteydessä musiikkiesityksiä.

 

Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella.  Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa. Toiminta on jossain määrin jatkunut vapaaehtoisvoimin vuonna 2015–2024.

 

Neuvonta- ja kriisipiste on perustettu Hakunilaan helmikuussa vuonna 2001. Sosiologi, toiminnanjohtaja Burhan Hamdon vastaa neuvontapisteen toiminnasta. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston, ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan pakolaisten ja muiden ulkomaalaistaustaisten asemaa. Vuonna 2024 toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä kokopäiväistä ja viisi osa-aikaista neuvojaa.

 

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja neuvontatoiminta on ollut koko ajan kasvussa, johon on vuonna 2016–2024 vaikuttanut uusien oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden määrä ja Hakunilaan muualta Suomesta muuttaneiden huomattava määrä. Vuonna 2024 Hakunilan toimipisteessä oli sekä työperäisten maahanmuuttajien että koululaisten vanhempien iltaneuvontaa. Työperäisiä maahanmuuttajia neuvoi Harun Osmani ja koululaisten vanhempia Mohedin al Aswad. Mohedin aloitti myös videoneuvonnan youtuben kautta.  Mohedin al Aswad palkittiin tästä työstä kulttuuriseppä-palkinnolla. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin ja Whatsappin kautta vuonna 2024.

 

 

Neuvontapisteemme toimivat entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteinä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Yhdistyksessä työskenteli STEA:n Paikka auki -hankkeen tuella albaniankielinen nuori.

 

Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen ja Hakunilan toimintakeskuksissamme.   Lisäksi osallistuimme arabiankielisten neuvonta- ja palveluverkoston toimintaan (vammaispalvelut, naisten ja lasten, paperittomat, työllisyys).

 

Burhan Hamdon on osallistunut aktiivisesti maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Hän osallistuu myös Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen järjestämiin tapaamisiin yhdistyksemme edustajana. Hän on THL:n Digi-In-hankkeen ohjausryhmän jäsen.

 

Tasavallan presidentti myönsi yhdistyksen toiminnanjohtajalle Burhan Hamdonille Suomen Leijonan ansioristin ja kutsui hänet Linnan itsenäisyyspäivän juhliin.

 

Yhdistyksen naisten kerhoneuvojana toiminut Naima el Issaoui jatkaa Vantaan kaupunginvaltuustossa.

 

Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä.

 

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin. Lisäksi on neuvottu puhelimen ja sähköpostin kautta.  Vertaistukiryhmiä on kokoontunut erilaisten harrastusten merkeissä.

 

Hakunilassa ja Länsimäessä vuonna 2024 toimi suomen kielen opetusryhmiä opintokeskus Vision tuella. Opettajana toimivat Zhannat Makhambetova, Olga Pussinen ja Eini Nyqvist.  Lisäksi suomea on myös opetettu vapaaehtoisvoimin kahdesti viikossa.

 

Larisa de Roberti organisoi vapaaehtoisena Digi-opetusta senioreille Länsimäessä Dimitri Krykovin johdolla ja digitukipalvelua oli saatavissa koko vuoden ajan. Kuusi venäjänkielistä senioria osallistui Siperiassa online tietokonekilpailuun senioreille.

Lisäksi osallistuttiin senioreiden liikuntatapahtumaan.

 

Hakunilassa Yhteisen pöydän tukema ruokajakelu jatkuu torstaisin Länsimäessä ja perjantaisin Hakunilassa.

 

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruoanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta. Käsitöiden tekemistä on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vapaaehtoisen ohjaajan tuella. On ollut työntekijöitä palkkatuella ja opiskelijoita harjoittelijoina ja työkokeilijoita TE-toimiston kautta. Koululaisia
(15 – 17-vuotiaita)oli kesätyössä lyhyen aikaa yhteensä kymmenen henkilöä.

Lisäksi yhdistyksellä oli kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä.

 

Suomen kulttuurin opetusta on tarjottu Länsimäessä ja retkillä, joita tehtiin lähiympäristöön. Terveys- ja liikuntaneuvontaa tarjottiin ja lapsille tukiopetusta ja harrastus- ja taidekursseja, mm. kuvataiteen alalta.

 

Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja naisten ryhmä kokoontui perjantaiaamupäivällä yhteiselle aamiaiselle, jonka tarjoilua on tukenut Yhteinen pöytä -ruokaprojekti.  

Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3–4 tuntia kerran viikossa. 

Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä. 

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa vuonna 2024. 

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

 

 

Vuonna 2024 meillä oli mm. seuraavaa ohjelmaa:

 

  1. 1. osallistuimme Welcome to Vantaa -tapahtumaan Myyrmäki-talolla ja esittelimme yhdistyksen toimintaa
  1. 30.1. osallistuimme SMILE-seminaariin Vantaan kaupungintalolla.
  2. 4.2. osallistuimme Hakunilan seurakunnan kirkkoherran Hans Tuomisen läksiäisiin.
  3. 10.2. esittelimme yhdistyksen toimintaa, mikä liittyy lasten harrastuksiin Länsimäen koulun tilaisuudessa.
  4. 19.3. osallistuimme Vantaan kaupunginjohtajan Pekka Timosen järjestämään Iftar-juhlaan.

 

  1. 17.4. toiminnanjohtaja kertoi eläkeläisten tilaisuudessa monikulttuurisuustyöstä Hakunilassa.

 

  1. 24.4. osallistuimme asukasfoorumi-tapahtumaan Lehtikuusen koulussa..

 

  1. 8.5. järjestettiin Ranskan kulttuuri-ilta Hakunilassa. Tilaisuudessa luennoi toimittaja Sini Sovijärvi Helsingin ranskalais-suomalaisesta yhdistyksestä. Ranskalaista musiikkia esitti Lucien Athanase.

 

 

  1. 14.5. osallistuimme Nuorten hyvinvointidialogi -tilaisuuteen Länsimäen kirjastossa.
  2. 24.5. järjestimme Hakunilan ja Länsimäen lasten taidekerhojen yhteisnäyttelyn Hakunilassa.

 

  1.  5.6. osallistuimme Monikieliset lapsiperheet -palveluihin -työpajaan Vernissassa, Tikkurilassa.

 

  1. 16.6. osallistuimme Vantaan kaupungin kotouttamistyöhön tutustumassa olleen EU:n delegaation tilaisuuteen Sahan-seuran tiloissa Myyrmäessä.

 

  1. 7.8. osallistuimme Uskontojen välinen dialogi -tapahtumaan Savonlinnan seurakunnan tiloissa.
  2.  31.8. järjestimme Vantaan kaupungin kanssa Mahdollisuuksien tori-tapahtuman Tikkurilassa.
  3. 13.9. osallistuimme Håkansbölen kartanon kummit ry: 10-vuotisjuhliin Hakunilan kartanon juhlatilassa.

 

  1.  14.9. järjestimme koko perheen Hakunila-päivä -tapahtuman Vantaan kaupungin tuella. Esiintymässä oli mm. räppäri Kube ja stand up -koomikko Mebe sekä posetiivari Matti Pasanen. Tarjolla oli lohikeittoa ym.

 

  1.  30.9. järjestimme jäsenille omakustanteisen matkan Italian Bergamoon.

 

  1.  29.10. osallistuimme Vantaan kaupunginjohtajan Pekka Timosen  järjestämään kuulemistilaisuuteen koskien maahanmuuttajien työllistymistä.

 

  1. 8.11. osallistuimme Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden Puistokulmassa järjestämään tilaisuuteen, missä arvioitiin ja suunniteltiin kaupungin kulttuurilinjauksia.

 

  1. 18.-19.11. osallistuimme ICAHD -järjestön 10-vuotisjuhlaan liittyvään rauhanseminaariin Helsingin yliopiston tiloissa.
  2.  29.11. osallistuimme Neuvova Vantaa -hankkeen loppuseminaariin Virta-talossa Myyrmäessä.

 

  1. 30.11. osallistuimme Julduz-järjestön (Keski-Aasian kansojen yhdistys) 20-vuotisjuhlaan.

 

  1.  6.12 Järjestimme yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Martinuksessa.
  2. 13.12. järjestimme lasten arabiankielisen lukukilpailun päättäjäisjuhlan Pasilan kirjastossa, missä jaettiin todistukset osallistujille.
  3. 17.12. osallistuimme Vantaan venäläisen klubin 10-vuotisjuhliin Tikkurilan seurakunnan tiloissa.

 

Länsimäessä oli muutamia Larisa de Robertin ja taiteilijoiden järjestämiä taidetyöpajoja.

 

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedotimme kotisivumme, Facebookin, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE ja säätiöt.

 

Muu toiminta vuonna 2024

 

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja järjestetty kulttuurityöpajoja Hakunilassa ja Länsimäessä.  Yhdistyksellä oli myös Länsimäessä kuvataidekerho, läksypiiri ja nuorten luku- ja kokkauskerho ja muuta toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun.  Hakunilassa toimivat lasten kuvataidekerho, shakkikerho ja siellä annettiin lapsille ja nuorille viulunsoiton opetusta.

 

Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2024 palkattuina kymmenen nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Vantaan kaupungin, aluehallintoviraston ,Taiteen edistämiskeskuksen ja 7: nde Mars Fonden – säätiön tuella.

 

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

 

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisityö on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2024 neuvontapisteet olivat edelleen suosittuja ja niiden toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Tiloihimme myös osattiin tulla entistä paremmin, koska ne ovat tulleet tutuiksi alueen asukkaille. Etäneuvonta oli tärkeä osa neuvontapalveluja Housam Hamadonin aloitettua etäneuvontaprojektin STEA:n tuella.

 

Neuvontapisteisiin käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä tutustutettiin kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

 

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toimintaan vuonna 2024 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Toiminta toteutettiin pienryhmissä vuonna 2024.

 

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet maahanmuuttajien toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen projekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2024. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

 

Yhdistys käyttää edelleen Surveypal -palautejärjestelmää. Sen avulla voidaan seurata ja kehittää yhdistyksen toimintaa. Palautelomake on monipuolinen ja sen tulokset on helppo siirtää raportin muotoon.

 

Yhdistyksellä on Vantaan kaupungin ja Hakunilan seurakunnan lisäksi yhteistyökumppaneita: THL, paikalliset järjestöt, Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut, Ibn-Fadlan, Portti ry., Anna Lindh-foundation ja Suomen Lähi-idän Instituutti.

 

 

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

 

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8–10 varsinaista jäsentä sekä 8–10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin.

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2024 valittiin Harun Osmani ja muiksi hallituksen jäseniksi vuodelle 2024 valittiin seuraavat henkilöt:

Mohedin al Aswad, varapuheenjohtaja, Eila Järvinen, sihteeri, Burhan Hamdon rahastonhoitaja, Larisa de Roberti, Aurora Hamadon, Anja Meri, Jyrki Paalijärvi, Sinikka Kovalainen, Abderhime Lamghari, Naima el Issaoui.

 

Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat henkilöt: Basil Eneh, Dora Kestilä, Abdelhai Azzouzi, Jean Bitar, Shamsu Yusuf, Rebwar Karimi, Mona Abdelgadir, Arlind Ametaj, Victoria Alatalo, Veini Vuorela

 

Kevätkokous pidettiin 27.5.2024 Länsimäen toimintakeskuksessa.

 

Syyskokous pidettiin 27.11.2024 Hakunilan toimintakeskuksessa. Hallituksen kokouksia pidettiin 4 vuonna 2024, 6.4, 27.5, 28.10 ja 27.11.2024.

 

Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, syyrialaisten, libyalaisten, marokkolaisten ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja.  Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan kulttuuriasioissa oman kansallisuusryhmänsä tapaan.

 

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuodesta Facebookin seuraajien määrä kasvoi huomattavasti.

 

LOPPULAUSE

 

Yhdistys toimi vuonna 2024 monissa eri asioissa, mutta keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja etäneuvonnan kehittäminen. Yhdistys auttoi asiakkaita työllistymään ja autoimme myös paljon työperäisiä maahanmuuttajia hoitamaan asioitaan Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten kanssa.  Koululaisten vanhempien ja työperäisten maahanmuuttajien neuvonta laajentui vuonna 2020 ja jatkui 2024.

 

Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen, e-asioinnin ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. TE-toimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

 

Neuvonta, perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ja kulttuuritapahtumat ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita. 

 

Hakunilan lähiö sai vuonna 2015 Vuoden kaupunginosa -palkinnon Suomen kotiseutuliitolta. Palkinnon perusteluissa mainittiin mm. yhdistyksemme, joka on vastannut alueen monikulttuurisesta toiminnasta yhteistyökumppaneidensa kanssa. Se on innostanut ihmisiä toimimaan. 

 

HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2022

 

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

 

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut maahanmuuttajien neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on parannettu ja viime aikoina on autettu myös turvapaikanhakijoita ja äskettäin turvapaikan saaneita. Yhdistys on luonut yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaistaustaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälityksen tapoja. 

 

Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana ohjaajana Larisa de Roberti. Länsimäen toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyt ja muut tilaisuudet.

 

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja, ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

 

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

 

Meillä on neuvontatoimisto ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka Hakunilan HOK: in meille vuokraamissa tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka alueella joka kolmas henkilö maahanmuuttaja. Muutimme tähän uuteen tilaan kesäkuussa 2019 ja teimme siellä laajan remontin. Remontin jälkeen tilassa aloitettiin neuvonnan lisäksi iltapäiväkerhotoiminta ja tapahtumien järjestäminen. Oma toimisto myös Länsimäessä on mahdollistanut neuvonnan kahdessa pisteessä. Neuvontapisteemme ovat alueemme ulkomaalaistoiminnan keskuksia, joista voidaan ohjata maahanmuuttajia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat.

 

Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat huomattavasti vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

 

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2022 tarjolla neuvontaa ja kotoutumiskoulutusta, mm. suomen kielen, asioinnin ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja.  Se on ollut samalla toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja harrastuskerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa.  Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla.  Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin.

 

Hakunilan päiväkeskus on ollut albaaniryhmien käytössä ja siellä on pidetty yhdistyksen tapahtumia. Tämä toiminta on ollut keskeytynyttä keväästä 2020 jolloin kaupungin tilat suljettiin ryhmiltä toistaiseksi. Tilanne muuttui vasta vuoden 2022 lopussa.

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt vuonna 2022. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja iltaneuvonnan aloittaminen. Vuonna 2017 aloitti STEA:n tuella asiointiprojekti yhteistyönä Vantaan kaupunginkirjaston ja Vantaa-infon kanssa. Projektista on vastannut ATK-asiantuntija Housam Hamadon. Projekti päättyi vuoden 2019 lopussa. Housam Hamadon jatkoi neuvontaa etänä, kun saimme STEA:lta projektin, joka oli tarkoitettu korona-ajan tueksi. Projektissa käytettiin monipuolisesti etätyön menetelmiä. Vuonna 2021 teimme etäprojekti-hakemuksen, joka hyväksyttiin, ja uusi hanke on toiminut vuonna 2022 ja siitä on vastannut Housam Hamadon.  

 

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja lisäksi on ollut tarjolla puhelinneuvontaa.  Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa, mutta tilaisuudet Hakunilan päiväkeskuksessa olivat vielä 2022 keskeytyksissä koronarajoitusten takia. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut maahanmuuttajien toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti STEA: n ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös TAIKE ja säätiöt ovat avustaneet yhdistystämme.

 

 

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lasten kerhoja, seniorien toimintaa ja kulttuuritapahtumia.  Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä ja Taiteen edistämiskeskukselta.  Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin.

 

Varsinaista neuvontaa rahoitti STEA: n lisäksi Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2022 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon. Hakunilassa toimi aiemmin yhteistyöprojekti Hakunilan seurakunnan kanssa kerran kuukaudessa torstai-lounaiden merkeissä, mutta se keskeytyi keväällä 2020. Yhteistyö aloitettiin uudelleen vuoden 2022 lopussa.

 

STEA:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajanneuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Aurora Hamadon, Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir, Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä ja osittain etänä.

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa tiistaisin ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt pienimuotoisia kulttuuritilaisuuksia ja vetänyt taideprojektia ja järjestänyt taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla pienimuotoisena vuonna 2022.

 

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, makedonian, bosnian, serbian, kroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä.  Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2022 säännöllisesti mukana n 55, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

 

 

 

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET    

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvojan ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki maahanmuuttajien käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta. Neuvontatoimisto palveli asiakkaita Hakunilassa kaikkina arkipäivinä ja kahtena iltana koronarajoituksista huolimatta.

 

 

Länsimäen toimintakeskus tarjosi perheneuvontaa ja pienryhmätoimintaa vuonna 2022. Siellä järjestettiin pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille koronarajoitusten puitteissa. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen.

 

Vantaan kaupungin ja Työministeriön Tsempataan-hankkeen työntekijät Tiina Kenttä ja Henna Laakkonen ja Ida Kauria työskentelivät perjantaisin Länsimäen tai Hakunilan toimintakeskuksessa vuonna 2022 maaliskuun loppuun asti. Hankkeessa työskenteli puolipäiväisenä Bassam Arslan, joka edusti yhdistystämme ja myöhemmin Melina Hassan. Asiakkaita on autettu työhön, koulutukseen tai harjoitteluun. Hanke lopetti vuonna 2022.

 

 

Vuonna 2020 aloitti Tsempataan-STEA-hanke. Se on neljän maahanmuuttajajärjestön yhteinen hanke, josta vastaa Vantaan venäläinen klubi. Sen tarkoitus on maahanmuuttajien sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen Vantaalla. Yhdistyksemme neuvojana hankkeessa toimi vuonna 2022 Abderhime Lamghari. Hanke sai jatkorahoituksen STEA:lta 2023 vuodesta alkaen.

 

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2022 pidettiin Länsimäen toimintakeskuksessa neljä taidenäyttelyä ja niiden yhteydessä musiikkiesityksiä.

 

Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella.  Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa. Toiminta on jossain määrin jatkunut vapaaehtoisvoimin vuonna 2015–2022.

 

Neuvonta- ja kriisipiste on perustettu Hakunilaan helmikuussa vuonna 2001. Sosiologi, toiminnanjohtaja Burhan Hamdon vastaa neuvontapisteen toiminnasta. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston, ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan pakolaisten ja muiden ulkomaalaistaustaisten asemaa. Vuonna 2022 toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä kokopäiväistä ja viisi osa-aikaista neuvojaa ja etäneuvoja Korona-ajan projektin kautta. Tsempataan-hankkeen työntekijät päivystivät Länsimäen tai Hakunilan neuvontapisteessä kerran viikossa.

 

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja neuvontatoiminta on ollut koko ajan kasvussa, johon on vuonna 2016–2022 vaikuttanut uusien oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden määrä ja Hakunilaan muualta Suomesta muuttaneiden huomattava määrä. Vuonna 2022 Hakunilan toimipisteessä oli sekä työperäisten maahanmuuttajien että koululaisten vanhempien iltaneuvontaa. Työperäisiä maahanmuuttajia neuvoi Harun Osmani ja koululaisten vanhempia Mohedin al Aswad. Mohedin aloitti myös videoneuvonnan youtuben kautta ja Lähiradion käyttämisen neuvontaan.  Mohedin al Aswad palkittiin tästä työstä kulttuuriseppä-palkinnolla. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin ja Whatsappin kautta vuonna 2022.

 

Neuvontapisteemme toimivat entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteinä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuonna 2022 pidettiin mm. työhön liittyvä seminaari, jossa tohtori Moussa Ahmed esitteli uutta pohjoismaista työmallia.

 

Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen ja Hakunilan toimintakeskuksissamme.  

 

Burhan Hamdon on osallistunut aktiivisesti maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Hän osallistuu myös Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen järjestämiin tapaamisiin yhdistyksemme edustajana. Hän on THL:n Digi-In-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Yhdistyksen naisten kerhoneuvojana toiminut Naima el Issaoui valittiin Vantaan valtuustoon. Yhdistyksen puheenjohtaja Harun Osmani oli Monikulttuurisen neuvottelukunnan jäsen.

 

Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä. Tämä toiminta oli vain ajoittain mahdollista vuonna 2022.

 

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin. Lisäksi on neuvottu puhelimen ja sähköpostin kautta.  Vertaistukiryhmiä on kokoontunut erilaisten harrastusten merkeissä.

 

Hakunilassa ja Länsimäessä on keväällä 2022 toiminut kaksi suomen kielen opetusryhmää yhteensä 5 tuntia viikossa Vision tuella. Opettajana toimi Marianna Remy. Syyskaudella vastaavien kurssien opettajana toimi Zhannat Makhambetova. Länsimäessä suomen kieltä opetti tiistaisin illalla Olga Pussinen. Lisäksi suomea on myös opetettu vapaaehtoisvoimin kahdesti viikossa. Larisa de Roberti organisoi Digi-opetusta senioreille Länsimäessä ja digitukipalvelua oli saatavissa koko vuoden ajan. Neljä venäjänkielistä senioria osallistui Venäjällä Digi-kilpailuun, jonka he voittivat. Larisa järjesti myös eläkeläisille Viipurin sosiaalimatkan asioiden hoitamista varten.

 

 Hakunilassa aloitti Yhteisen pöydän tukema lounastarjoilu perjantaisin, mutta keväällä 2021 se muutettiin ruokajakeluksi koronarajoitusten takia ja jakelua jatkettiin vuonna 2022.

 

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruoanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta. Käsitöiden tekemistä on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vapaaehtoisen ohjaajan tuella. On ollut työntekijöitä palkkatuella ja opiskelijoita harjoittelijoina ja työkokeilijoita TE-toimiston kautta. Koululaisia oli kesätyössä lyhyen aikaa yhteensä kymmenen henkilöä.

 

Suomen kulttuurin opetusta on tarjottu Länsimäessä ja retkillä, joita tehtiin lähiympäristöön. Terveys- ja liikuntaneuvontaa tarjottiin ja lapsille tukiopetusta ja harrastus- ja taidekursseja, mm. kuvataiteen alalta.

 

Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja naisten ryhmä kokoontui perjantaiaamupäivällä yhteiselle aamiaiselle, jonka tarjoilua on tukenut Yhteinen pöytä -ruokaprojekti.  

Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3–4 tuntia kerran viikossa. 

Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä. 

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa vuonna 2022. 

 

 

 

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen. Vuonna 2022 kulttuuriohjelmaa rajoitti vielä koronan takia ohjelmalta suljettu Hakunilan päiväkeskus.

 

 

Vuonna 2022 meillä oli mm. seuraavaa ohjelmaa:

 

  1. 2 Vietettiin Länsimäessä Kalevalapäivää.

 

  1. 5.3 järjestimme Hakunilan torilla Ukrainaa tukevan tilaisuuden, jossa oli mukana SPR keräämässä tukea sodan uhreille.

 

  1. 8.3 Länsimäessä vietettiin pienimuotoisesti Naistenpäivää.

 

  1. 16.3 pidettiin Tsempataan-hankkeen loppuseminaari Vantaan kaupungintalolla.

 

  1. 9.4 olimme yhtenä järjestäjänä mukana Palestiinan tilannetta käsittelevässä Rauhanfoorumissa.

 

  1. 21.5 järjestimme yhdessä Vantaan kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa Mahdollisuuksien torin Hakunilan urheilupuistossa, jossa oli myös paljon kulttuuriohjelmaa.

 

  1. 24.5 Runoilija Jyrki Paalijärvi luki runojaan ja kertoi niistä Hakunilan toimintakeskuksessa.

 

  1. 1–30.4 oli Nijole Kalinauskauten näyttely ”Metsiemme sammaleet ja jäkälät” Länsimäen toimintakeskuksessa.

 

  1. 17.4 Pääsiäisjuhla Länsimäessä.

 

  1. 1.5 Vappujuhlaa vietettiin Länsimäessä.

 

  1. 2.5 – 4.6 oli Marianna Remyn taide- ja valokuvanäyttely Länsimäen toimintakeskuksessa.

 

  1. 8.5 vietettiin Länsimäessä Äitienpäivää.

 

  1. 13.8 pidettiin Hakunila festivaali yhdessä muiden paikallisten järjestöjen kanssa Hakunilassa.

 

  1. 8.9 – 2.10 oli Länsimäessä taidemaalari Vaharsolt Balatkhanovin taidenäyttely, jonka avajaisissa esiintyi laulajatar lIza Umarova.

 

  1.  10.9 osallistuimme omalla ohjelmalla Hakunila-päivän viettoon Hakunilan torilla.

 

  1.  15.10 Harun Osmani vastaanotti kirjalahjan Kosovon Opetusministeriöstä.

 

  1. 31.10 – 28.11 Länsimäen toimintakeskuksessa oli taiteilija Viktoria Alatalon taidenäyttely. Avajaisissa esiintyi myös Victorian lauluryhmä La Folia.

 

  1. YK-päivän konsertti, johon osallistuimme.

 

  1. 9.11 yhdistyksemme muusikot Burhan Hamdonin johdolla esiintyivät Länsimäen kirjastojuhlassa.

 

  1. 15.11 Pidimme arabialaisen musiikin Karavaani-konsertin Martinuksessa.

 

  1.  29.11 Osallistuimme Rauhanfoorumiin Helsingin yliopistolla

 

  1.  6.12 Vantaan monikulttuurinen Itsenäisyyspäivän juhla Martinuksessa.

 

  1.  11.12 Osallistuimme Kartanon jouluun Hakunilan kartanolla.

 

Länsimäessä oli muutamia Larisa de Robertin ja taiteilijoiden järjestämiä taidetyöpajoja. Lisäksi Länsimäen Larisa de Roberti järjesti osittain venäjänkielistä sunnuntaiohjelmaa Länsimäessä ja i organisoi myös Mamamet-pallopelin harrastajia Länsimäen koululle ja myös Vuosaareen ja Vesalaan yhteistyössä Dobrozentr-yhdistyksen kanssa.  

 

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Vuonna 2022 monet tilaisuudet toteutettiin ulkoilmassa.  Tiedotimme kotisivumme, Facebookin, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia. Korona rajoitti vielä esiintymispaikkoja ja osallistumista.

 

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE ja säätiöt.

 

Yhdistyksemme järjesti vuonna 2022 perinteisen ulkomaanmatkan jäsenille tällä kerralla Kreikkaan. Matkalle osallistujat maksoivat itse matkansa. Yhdistys osallistui vain matkan järjestelyihin.

 

Muu toiminta vuonna 2022

 

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja järjestetty kulttuurityöpajoja Hakunilassa ja Länsimäessä.  Yhdistyksellä oli myös Länsimäessä kuvataidekerho, läksypiiri ja nuorten luku- ja kokkauskerho ja muuta toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun.  Hakunilassa toimivat lasten kuvataidekerho, shakkikerho ja siellä annettiin lapsille ja nuorille viulunsoiton opetusta.

 

Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2022 palkattuina kymmenen nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Vantaan kaupungin, Taiteen edistämiskeskuksen ja 7: nde Mars Fonden – säätiön tuella.

 

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

 

 

 

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisityö on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2022 neuvontapisteet olivat edelleen suosittuja ja niiden toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Tiloihimme myös osattiin tulla entistä paremmin, koska ne ovat tulleet tutuiksi alueen asukkaille. Etäneuvonta oli tärkeä osa neuvontapalveluja Housam Hamadonin aloitettua etäneuvontaprojektin STEA:n tuella.

 

Neuvontapisteisiin käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä tutustutettiin kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

 

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toimintaan vuonna 2022 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Toiminta toteutettiin pienryhmissä vuonna 2022.

 

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet maahanmuuttajien toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen projekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2022. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

Yhdistyksellä on Vantaan kaupungin ja Hakunilan seurakunnan lisäksi yhteistyökumppaneita: THL, paikalliset järjestöt, TE-toimisto, Ibn-Fadlan, Portti ry., Anna Lindh-foundation ja Suomen Lähi-idän Instituutti.

 

 

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

 

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin.

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2022 valittiin Harun Osmani ja muiksi hallituksen jäseniksi vuodelle 2021 valittiin seuraavat henkilöt:

Burhan Hamdon, sihteeri, Mohedin al Aswad, varapuheenjohtaja, Eila Järvinen, rahastonhoitaja, Larisa de Roberti, Housam Hamadon, Anja Meri, Jyrki Paalijärvi, Taisto             Mäntynen, Veini Vuorela, Kiamars Baghbani Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat henkilöt: Aurora Hamadon, Dora Kestilä, Abdelhai Azzouzi, Jean Bitar, Sinikka Kovalainen, Naima el Issaoui, Vjollca Ademi, Rebwar Karimi, Mona Abdelgadir, Basil Eneh. Kevätkokous pidettiin 5.4 Länsimäen toimintakeskuksessa. Syyskokous pidettiin 15.12.2022 Länsimäen toimintakeskuksessa. Hallituksen kokouksia pidettiin kolme vuonna 2022, 5.4, 16.11 ja 10.12.

 

Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, syyrialaisten, libyalaisten, marokkolaisten ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja.  Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan kulttuuriasioissa oman kansallisuusryhmänsä tapaan.

 

Yhdistyksen toiminnan tukena oli vuonna 2022 ARTSI-hanke, jonka edustajat vierailivat toimintakeskuksessa neuvomassa hakemus- ja palauteprosesseja.

 

 

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuodesta Facebookin seuraajien näärä kasvoi huomattavasti.

 

 

LOPPULAUSE

Yhdistys toimi vuonna 2022 monissa eri asioissa, mutta keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja etäneuvonnan kehittäminen. Yhdistys auttoi asiakkaita työllistymään ja autoimme myös paljon työperäisiä maahanmuuttajia hoitamaan asioitaan Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten kanssa.  Koululaisten vanhempien ja työperäisten maahanmuuttajien neuvonta laajentui vuonna 2020 ja jatkui 2022.

 

Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen, e-asioinnin ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. TE-toimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

 

Neuvonta, perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ja kulttuuritapahtumat ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita. 

 

Hakunilan lähiö sai vuonna 2015 Vuoden kaupunginosa -palkinnon Suomen kotiseutuliitolta. Palkinnon perusteluissa mainittiin mm. yhdistyksemme, joka on vastannut alueen monikulttuurisesta toiminnasta yhteistyökumppaneidensa kanssa. Se on innostanut ihmisiä toimimaan. 

 

Vuosi 2022 oli vielä erityisesti kulttuuritoiminnan osalta poikkeuksellinen koronan takia. Toimintaa piti sopeuttaa koronarajoituksiin. Neuvonta toimi silti täysipainoisesti sekä neuvontapisteissä että etänä.                                                                                                                          

HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2023

 

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

 

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut maahanmuuttajien neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi.

 

Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on parannettu ja viime aikoina on autettu myös turvapaikanhakijoita ja äskettäin turvapaikan saaneita. Yhdistys on luonut yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaistaustaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälityksen tapoja. 

 

Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana ohjaajana Larisa de Roberti. Länsimäen toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyt ja muut tilaisuudet.

 

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja, ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

 

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

 

Meillä on neuvontatoimisto ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka Hakunilan HOK: in meille vuokraamissa tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka alueella joka kolmas henkilö maahanmuuttaja. Muutimme tähän uuteen tilaan kesäkuussa 2019 ja teimme siellä laajan remontin. Remontin jälkeen tilassa aloitettiin neuvonnan lisäksi iltapäiväkerhotoiminta ja tapahtumien järjestäminen. Oma toimisto myös Länsimäessä on mahdollistanut neuvonnan kahdessa pisteessä. Neuvontapisteemme ovat alueemme ulkomaalaistoiminnan keskuksia, joista voidaan ohjata maahanmuuttajia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat.

 

Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat huomattavasti vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

 

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2023 tarjolla neuvontaa ja kotoutumiskoulutusta, mm. suomen kielen, asioinnin ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja.  Se on ollut samalla toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja harrastuskerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa.  Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla.  Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin.

 

Hakunilan päiväkeskus on ollut albaaniryhmien käytössä ja siellä on pidetty yhdistyksen tapahtumia. Tämä toiminta on ollut keskeytynyttä keväästä 2020 jolloin kaupungin tilat suljettiin ryhmiltä toistaiseksi. Tilanne muuttui vasta vuoden 2023 lopussa.

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt vuonna 2023. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja iltaneuvonnan aloittaminen. Vuonna 2017 aloitti STEA:n tuella asiointiprojekti yhteistyönä Vantaan kaupunginkirjaston ja Vantaa-infon kanssa. Projektista on vastannut ATK-asiantuntija Housam Hamadon. Projekti päättyi vuoden 2019 lopussa. Housam Hamadon jatkoi neuvontaa etänä, kun saimme STEA:lta projektin, joka oli tarkoitettu korona-ajan tueksi. Projektissa käytettiin monipuolisesti etätyön menetelmiä. Vuonna 2021 teimme etäprojekti-hakemuksen, joka hyväksyttiin, ja uusi hanke on jatkunut vuoden 2023 loppuun. Siitä on vastannut Housam Hamadon.  

 

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja lisäksi on ollut tarjolla puhelinneuvontaa.  Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Tilaisuudet Hakunilan päiväkeskuksessa jatkuivat vuonna 2023. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut maahanmuuttajien toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti STEA: n ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös TAIKE ja säätiöt ovat avustaneet yhdistystämme.

 

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lasten kerhoja, seniorien toimintaa ja kulttuuritapahtumia.  Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä ja Taiteen edistämiskeskukselta.  Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin.

 

Varsinaista neuvontaa rahoitti STEA: n lisäksi Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2023 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon. Hakunilassa toimi aiemmin yhteistyöprojekti Hakunilan seurakunnan kanssa kerran kuukaudessa torstai-lounaiden merkeissä, mutta se keskeytyi keväällä 2020. Yhteistyö aloitettiin uudelleen vuoden 2023 lopussa.  

 

STEA:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajanneuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Aurora Hamadon, Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir, Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä.

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa tiistaisin ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt pienimuotoisia kulttuuritilaisuuksia ja vetänyt taideprojektia ja järjestänyt taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla pienimuotoisena vuonna 2023.

 

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, makedonian, bosnian, serbian, kroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä.  Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2023 säännöllisesti mukana yli 50, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

 

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET    

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvojan ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki maahanmuuttajien käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta. Neuvontatoimisto palveli asiakkaita Hakunilassa kaikkina arkipäivinä ja kahtena iltana viikossa.

 

Länsimäen toimintakeskus tarjosi perheneuvontaa ja pienryhmätoimintaa vuonna 2023. Siellä järjestettiin pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Hän järjesti myös liikuntaa naisille. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen.

Vantaan kaupungin ja Vantaan työllisyyspalvelun kanssa aloitettiin syyskuussa 2023 SMILE-hanke.
Siinä vahvistetaan maahan muuttaneiden perheiden kotoutumista, työllistymistä sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Lähtökohtana on perheen ja yhteisöjen merkitys kotoutumisessa. Hankkeessa pilotoidaan yhteisöllisiä menetelmiä sekä kehitetään uutta dialogia yhteisöjen, koulujen ja palveluiden välille Vantaalla. Hanke on suunnattu erityisesti EU:n ulkopuolelta tulleille vantaalaisille. Hankkeen työntekijä Bassam Arslan auttaa maahanmuuttajia työllistymään.

Vuonna 2020 aloitti Tsempataan-STEA-hanke. Se on neljän maahanmuuttajajärjestön yhteinen hanke, josta vastaa Vantaan venäläinen klubi. Sen tarkoitus on maahanmuuttajien sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen Vantaalla. Yhdistyksemme neuvojana hankkeessa toimi vuonna 2023 Abderhime Lamghari. Hanke siirtyi osaksi STEA:n toiminta-avustusta 2023 vuodesta alkaen.

 

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2023 pidettiin Länsimäen toimintakeskuksessa neljä taidenäyttelyä ja niiden yhteydessä musiikkiesityksiä.

 

Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella.  Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa. Toiminta on jossain määrin jatkunut vapaaehtoisvoimin vuonna 2015–2023.

 

Neuvonta- ja kriisipiste on perustettu Hakunilaan helmikuussa vuonna 2001. Sosiologi, toiminnanjohtaja Burhan Hamdon vastaa neuvontapisteen toiminnasta. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston, ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan pakolaisten ja muiden ulkomaalaistaustaisten asemaa. Vuonna 2023 toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä kokopäiväistä ja viisi osa-aikaista neuvojaa.

 

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja neuvontatoiminta on ollut koko ajan kasvussa, johon on vuonna 2016–2023 vaikuttanut uusien oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden määrä ja Hakunilaan muualta Suomesta muuttaneiden huomattava määrä. Vuonna 2023 Hakunilan toimipisteessä oli sekä työperäisten maahanmuuttajien että koululaisten vanhempien iltaneuvontaa. Työperäisiä maahanmuuttajia neuvoi Harun Osmani ja koululaisten vanhempia Mohedin al Aswad. Mohedin aloitti myös videoneuvonnan youtuben kautta ja Lähiradion käyttämisen neuvontaan.  Mohedin al Aswad palkittiin tästä työstä kulttuuriseppä-palkinnolla. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin ja Whatsappin kautta vuonna 2023.

 

Neuvontapisteemme toimivat entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteinä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen ja Hakunilan toimintakeskuksissamme.  

 

Burhan Hamdon on osallistunut aktiivisesti maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Hän osallistuu myös Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen järjestämiin tapaamisiin yhdistyksemme edustajana. Hän on THL:n Digi-In-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Yhdistyksen naisten kerhoneuvojana toiminut Naima el Issaoui valittiin Vantaan valtuustoon.

 

Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä. Tämä toiminta oli vain ajoittain mahdollista vuonna 2023.

 

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin. Lisäksi on neuvottu puhelimen ja sähköpostin kautta.  Vertaistukiryhmiä on kokoontunut erilaisten harrastusten merkeissä.

 

Hakunilassa ja Länsimäessä vuonna 2023 toimi suomen kielen opetusryhmiä opintokeskus Vision tuella. Opettajana toimivat Zhannat Makhambetova, Olga Pussinen ja Eini Nyqvist.  Lisäksi suomea on myös opetettu vapaaehtoisvoimin kahdesti viikossa.

 

Larisa de Roberti organisoi Digi-opetusta senioreille Länsimäessä ja digitukipalvelua oli saatavissa koko vuoden ajan. Neljä venäjänkielistä senioria osallistui Venäjällä Digi-kilpailuun, jonka he voittivat. Larisa järjesti myös eläkeläisille Viipurin sosiaalimatkan asioiden hoitamista varten sekä matkan senioreiden liikuntafestivaalille Pietariin.

 

Hakunilassa aloitti Yhteisen pöydän tukema lounastarjoilu perjantaisin, mutta keväällä 2021 se muutettiin ruokajakeluksi vuonna 2023.

 

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruoanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta. Käsitöiden tekemistä on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vapaaehtoisen ohjaajan tuella. On ollut työntekijöitä palkkatuella ja opiskelijoita harjoittelijoina ja työkokeilijoita TE-toimiston kautta. Koululaisia oli kesätyössä lyhyen aikaa yhteensä kymmenen henkilöä.

 

Suomen kulttuurin opetusta on tarjottu Länsimäessä ja retkillä, joita tehtiin lähiympäristöön. Terveys- ja liikuntaneuvontaa tarjottiin ja lapsille tukiopetusta ja harrastus- ja taidekursseja, mm. kuvataiteen alalta.

 

Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja naisten ryhmä kokoontui perjantaiaamupäivällä yhteiselle aamiaiselle, jonka tarjoilua on tukenut Yhteinen pöytä -ruokaprojekti.  

Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3–4 tuntia kerran viikossa. 

Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä. 

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa vuonna 2023. 

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

 

 

Vuonna 2023 meillä oli mm. seuraavaa ohjelmaa:

 

  1. 1. järjestimme Pasilan kirjastossa arabiankielisten lasten lukukilpailun
  1. 8.3 Länsimäessä vietettiin pienimuotoisesti Naistenpäivää.

 

  1. 28.3. osallistuimme Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen ramadanin Iftar-tilaisuuteen.

 

  1. 30.3. UNCHR Baltic Integration Delegation piti seminaarin tiloissamme ja tutustuivat meidän toimintaan.

 

  1. 24.4. järjestimme Korson ikäihmisten kanssa keskustelutilaisuuden Vantaan monikulttuurisuudesta.

 

  1. 9.4 Pääsiäisjuhla Länsimäessä.

 

  1. 1.5 Vappujuhlaa vietettiin Länsimäessä.

 

  1. 14.5 vietettiin Länsimäessä Äitienpäivää.

 

  1. 27.5. järjestimme Pasilan kirjastossa arabiankielisten lasten lukukilpailin palkintojen jako.

 

  1.  30.5. pidimme Hakunilassa talous- ja sijoitusasioihin liittyvän tilaisuuden.

 

  1.  30.6. osallistuimme Martinlaaksossa kansainvälisen pakolaispäivän kulttuuri- ja musiikkitilaisuuteen.

 

  1.  31.8. osallistuimme Tsempataan- hankkeen loppuseminaariin Vantaan kaupungintalolla.

 

  1.  9.9 osallistuimme omalla ohjelmalla Hakunila-päivän viettoon Hakunilan torilla.

 

  1. 20.9. esittelimme EU:n komisario Elisa Ferreira yhdistyksen toimintaa ja järjestimme illallisen Vantaan kaupungintalolla.

 

  1.  5.10 järjestimme kulttuurikeskus Caisassa arabialaisen musiikin konsertin.

 

  1. 24.10. YK-päivän konsertti Tuomiokirkossa, johon osallistuimme.

 

  1. 17.11. yhdistys järjesti 25-vuotisjuhlan Sotungissa. Vantaan kaupungin eri toimialat olivat hyvin edustettuina tilaisuudessa. Juhlapuheen piti Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Säde Tahvanainen.

 

  1. 18.11. Jyrki Paalijärvi järjesti yhdistyksen tiloissa Hakunilassa runoillan.

 

  1. 2.12. osallistuimme Kartanon joulu -tapahtumaan Håkansbölen kartanolla.

 

  1.  6.12 Järjestimme yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Martinuksessa.

 

  1. 16.12. osallistuimme arabian kielen päivään Oodissa.

 

Länsimäessä oli muutamia Larisa de Robertin ja taiteilijoiden järjestämiä taidetyöpajoja. Lisäksi Länsimäen Larisa de Roberti järjesti osittain venäjänkielistä sunnuntaiohjelmaa Länsimäessä ja i organisoi myös Mamanet-pallopelin harrastajia Länsimäen koululle ja myös Vuosaareen ja Vesalaan yhteistyössä Dobrozentr-yhdistyksen kanssa.  

 

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Vuonna 2023 monet tilaisuudet toteutettiin ulkoilmassa.  Tiedotimme kotisivumme, Facebookin, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE ja säätiöt.

 

Yhdistyksemme järjesti vuonna 2023 perinteisen ulkomaanmatkan jäsenille tällä kerralla Sloveniaan. Matkalle osallistujat maksoivat itse matkansa. Yhdistys osallistui vain matkan järjestelyihin.

 

Muu toiminta vuonna 2023

 

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja järjestetty kulttuurityöpajoja Hakunilassa ja Länsimäessä.  Yhdistyksellä oli myös Länsimäessä kuvataidekerho, läksypiiri ja nuorten luku- ja kokkauskerho ja muuta toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun.  Hakunilassa toimivat lasten kuvataidekerho, shakkikerho ja siellä annettiin lapsille ja nuorille viulunsoiton opetusta.

 

Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2023 palkattuina kymmenen nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Vantaan kaupungin, Taiteen edistämiskeskuksen ja 7: nde Mars Fonden – säätiön tuella.

 

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

 

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisityö on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2023 neuvontapisteet olivat edelleen suosittuja ja niiden toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Tiloihimme myös osattiin tulla entistä paremmin, koska ne ovat tulleet tutuiksi alueen asukkaille. Etäneuvonta oli tärkeä osa neuvontapalveluja Housam Hamadonin aloitettua etäneuvontaprojektin STEA:n tuella.

 

Neuvontapisteisiin käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä tutustutettiin kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

 

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toimintaan vuonna 2023 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Toiminta toteutettiin pienryhmissä vuonna 2023.

 

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet maahanmuuttajien toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen projekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2023. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

 

Yhdistys otti käyttöön Surveypal -palautejärjestelmän. Sen avulla voidaan seurata ja kehittää yhdistyksen toimintaa. Palautelomake on monipuolinen ja sen tulokset on helppo siirtää raportin muotoon.

 

Yhdistyksellä on Vantaan kaupungin ja Hakunilan seurakunnan lisäksi yhteistyökumppaneita: THL, paikalliset järjestöt, TE-toimisto, Ibn-Fadlan, Portti ry., Anna Lindh-foundation ja Suomen Lähi-idän Instituutti.

 

 

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

 

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8–10 varsinaista jäsentä sekä 8–10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin.

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2023 valittiin Harun Osmani ja muiksi hallituksen jäseniksi vuodelle 2023 valittiin seuraavat henkilöt:

Burhan Hamdon, sihteeri, Mohedin al Aswad, varapuheenjohtaja, Eila Järvinen, rahastonhoitaja, Larisa de Roberti, Housam Hamadon, Anja Meri, Jyrki Paalijärvi, Taisto             Mäntynen, Veini Vuorela, Abderhime Lamghari.

 

Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat henkilöt: Aurora Hamadon, Dora Kestilä, Abdelhai Azzouzi, Jean Bitar, Sinikka Kovalainen, Naima el Issaoui, Shamsu Yusuf, Rebwar Karimi, Mona Abdelgadir, Basil Eneh.

 

Kevätkokous pidettiin 27.4.2023 Länsimäen toimintakeskuksessa.

 

Syyskokous pidettiin 18.12.2023 Hakunilan toimintakeskuksessa. Hallituksen kokouksia pidettiin 4 vuonna 2023, 21.3, 27.4., 15.11. ja 18.12.

 

Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, syyrialaisten, libyalaisten, marokkolaisten ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja.  Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan kulttuuriasioissa oman kansallisuusryhmänsä tapaan.

 

Yhdistyksen toiminnan tukena oli vuonna 2023 ARTSI-hanke, jonka edustajat vierailivat toimintakeskuksessa neuvomassa hakemus- ja palauteprosesseja.

 

 

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuodesta Facebookin seuraajien määrä kasvoi huomattavasti.

 

LOPPULAUSE

 

Yhdistys toimi vuonna 2023 monissa eri asioissa, mutta keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja etäneuvonnan kehittäminen. Yhdistys auttoi asiakkaita työllistymään ja autoimme myös paljon työperäisiä maahanmuuttajia hoitamaan asioitaan Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten kanssa.  Koululaisten vanhempien ja työperäisten maahanmuuttajien neuvonta laajentui vuonna 2020 ja jatkui 2023.

 

Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen, e-asioinnin ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. TE-toimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

 

Neuvonta, perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ja kulttuuritapahtumat ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita. 

 

Hakunilan lähiö sai vuonna 2015 Vuoden kaupunginosa -palkinnon Suomen kotiseutuliitolta. Palkinnon perusteluissa mainittiin mm. yhdistyksemme, joka on vastannut alueen monikulttuurisesta toiminnasta yhteistyökumppaneidensa kanssa. Se on innostanut ihmisiä toimimaan. 

 

HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2021

 

 

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

 

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut maahanmuuttajien neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on parannettu ja viime aikoina on autettu myös turvapaikanhakijoita ja äskettäin turvapaikan saaneita. Yhdistys on luonut yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaistaustaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälityksen tapoja. 

 

Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana ohjaajana Larisa de Roberti. Länsimäen toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyt ja muut tilaisuudet.

 

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja, ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

 

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

 

Meillä on neuvontatoimisto ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka Hakunilan HOK: in meille vuokraamissa tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka alueella joka kolmas henkilö maahanmuuttaja. Muutimme tähän uuteen tilaan kesäkuussa 2019 ja teimme siellä laajan remontin. Remontin jälkeen tilassa aloitettiin neuvonnan lisäksi iltapäiväkerhotoiminta ja tapahtumien järjestäminen. Oma toimisto myös Länsimäessä on mahdollistanut neuvonnan kahdessa pisteessä. Neuvontapisteemme ovat alueemme ulkomaalaistoiminnan keskuksia, joista voidaan ohjata maahanmuuttajia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat.

 

Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat huomattavasti vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

 

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2021 tarjolla neuvontaa ja kotoutumiskoulutusta, mm. suomen kielen, asioinnin ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja.  Se on ollut samalla toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja harrastuskerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa.  Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla.  Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin. Neuvonnan ja pienryhmien toimintaa lukuun ottamatta edellä mainittu toiminta oli koronan takia osan ajasta tauolla vuonna 2021.

 

Hakunilan päiväkeskus on ollut albaaniryhmien käytössä ja siellä on pidetty yhdistyksen tapahtumia. Tämä toiminta on ollut keskeytynyttä keväästä 2020 jolloin kaupungin tilat suljettiin ryhmiltä toistaiseksi.

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt vuonna 2021. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja iltaneuvonnan aloittaminen. Vuonna 2017 aloitti STEA:n tuella asiointiprojekti yhteistyönä Vantaan kaupunginkirjaston ja Vantaa-infon kanssa. Projektista on vastannut ATK-asiantuntija Housam Hamadon. Projekti päättyi vuoden 2019 lopussa. Housam Hamadon jatkoi neuvontaa etänä, kun saimme STEA:lta projektin, joka oli tarkoitettu korona-ajan tueksi. Projektissa käytettiin monipuolisesti etätyön menetelmiä. Vuonna 2021 teimme etäprojekti-hakemuksen, joka hyväksyttiin.

 

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja puhelinneuvonta on ollut aktiivista.  Vuonna 2021 Länsimäen asiointineuvonta toimi suuren osan ajasta etänä koronan takia. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa, mutta vain ajoittain vuonna 2021. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen kanssa aktiivisesti koronaneuvontaan vuonna 2021. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut maahanmuuttajien toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti STEA: n ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös TAIKE ja säätiöt ovat avustaneet yhdistystämme.

 

 

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja, mutta näistä voitiin normaaliin tapaan toteuttaa lähinnä lasten toiminta ja pienryhminä muu toimintaa koronarajoitusten aikana. Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä ja Taiteen edistämiskeskukselta.  Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat STEA: n lisäksi TAIKE ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2021 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon. Hakunilassa toimi aiemmin yhteistyöprojekti Hakunilan seurakunnan kanssa kerran kuukaudessa torstai-lounaiden merkeissä, mutta se keskeytyi keväällä 2020.

 

STEA:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajanneuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Aurora Hamadon, Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir, Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä ja osittain etänä.

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa tiistaisin ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt pienimuotoisia kulttuuritilaisuuksia ja vetänyt taideprojektia ja järjestänyt taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla pienimuotoisena vuonna 2021.

 

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, makedonian, bosnian, serbian, kroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä.  Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2021 säännöllisesti mukana n 50, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

 

 

 

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET    

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvojan ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki maahanmuuttajien käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta. Neuvontatoimisto palveli asiakkaita Hakunilassa kaikkina arkipäivinä ja kahtena iltana koronarajoituksista huolimatta.

 

 

Länsimäen toimintakeskus tarjosi perheneuvontaa ja pienryhmätoimintaa vuonna 2021. Siellä järjestettiin pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille koronarajoitusten puitteissa. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen.

 

Vantaan kaupungin ja Työministeriön Tsempataan-hankkeen työntekijät Tiina Kenttä ja Henna Laakkonen ja Ida Kauria työskentelivät perjantaisin Länsimäen tai Hakunilan toimintakeskuksessa vuonna 2021. Hankkeessa työskenteli puolipäiväisenä Bassam Arslan, joka edusti yhdistystämme ja myöhemmin Melina Hassan. Asiakkaita on autettu työhön, koulutukseen tai harjoitteluun.

 

 

Vuonna 2020 aloitti Tsempataan-STEA-hanke. Se on neljän maahanmuuttajajärjestön yhteinen hanke, josta vastaa Vantaan venäläinen klubi. Sen tarkoitus on maahanmuuttajien sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen Vantaalla. Yhdistyksemme neuvojana hankkeessa toimi vuonna 2021Abderhime Lamghari.

 

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2021 kulttuuritoiminta rajoittui yhteen taidenäyttelyyn ja pienryhmien kulttuuritoimintaan.

 

Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella.  Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa. Toiminta on jossain määrin jatkunut vapaaehtoisvoimin vuonna 2015–2021.

 

Neuvonta- ja kriisipiste on perustettu Hakunilaan helmikuussa vuonna 2001. Sosiologi, toiminnanjohtaja Burhan Hamdon vastaa neuvontapisteen toiminnasta. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston, ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan pakolaisten ja muiden ulkomaalaistaustaisten asemaa. Vuonna 2021 toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä kokopäiväistä ja viisi osa-aikaista neuvojaa ja etäneuvoja Korona-ajan projektin kautta. Tsempataan-hankkeen työntekijät päivystivät Länsimäen tai Hakunilan neuvontapisteessä kerran viikossa. Hakunilassa päivysti myös Vantaan kaupungin varhaiskasvatusneuvoja.

 

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja neuvontatoiminta on ollut koko ajan kasvussa, johon on vuonna 2016–2021 vaikuttanut uusien oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden määrä ja Hakunilaan muualta Suomesta muuttaneiden huomattava määrä. Vuonna 2021 Hakunilan toimipisteessä oli sekä työperäisten maahanmuuttajien että koululaisten vanhempien iltaneuvontaa. Työperäisiä maahanmuuttajia neuvoivat Harun Osmani ja Aferdita Sylaj Shehu ja koululaisten vanhempia Mohedin al Aswad. Mohedin aloitti myös videoneuvonnan youtuben kautta. Mohedin al Aswad palkittiin tästä työstä kulttuuriseppä-palkinnolla. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin ja Whatsappin kautta vuonna 2021.

 

Neuvontapisteemme toimivat entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteinä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen ja Hakunilan toimintakeskuksissamme.  

 

Burhan Hamdon on osallistunut aktiivisesti maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Hän osallistuu myös Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen järjestämiin tapaamisiin yhdistyksemme edustajana. Hän on THL:n Digi-In-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Yhdistyksen naisten kerhoneuvojana toiminut Naima el Issaoui valittiin Vantaan valtuustoon. Yhdistyksen puheenjohtaja Harun Osmani oli Monikulttuurisen neuvottelukunnan jäsen.

 

Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä. Tämä toiminta oli vain ajoittain mahdollista vuonna 2021.

 

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin. Lisäksi on neuvottu puhelimen ja sähköpostin kautta.  Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä kahdeksan ja lisäksi erilaisia ryhmiä kokoontui harrastusten merkeissä. Hakunilan päiväkeskuksessa ja toimintakeskuksessa ovat kokoontuneet viikoittain albaaniperheet lähihoitaja Vjollca Ademin johdolla. Albaanimiehillä on ollut myös oma kerhonsa. Tämä toiminta keskeytyi keväällä 2020 koronan takia eikä sitä ollut vuonna 2021.

 

Hakunilassa ja Länsimäessä on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 3 tuntia viikossa Vision tuella. Opettajana toimi Marianna Remy. Länsimäessä suomen kieltä on myös opetettu vapaaehtoisvoimin kahdesti viikossa. Visio tuki myös Länsimäen ruoka- ja ompelukursseja. Hakunilassa aloitti Yhteisen pöydän tukema lounastarjoilu perjantaisin, mutta keväällä 2021 se muutettiin ruokajakeluksi koronarajoitusten takia

 

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruoanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta. Käsitöiden tekemistä on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vapaaehtoisen ohjaajan tuella. Tämä toiminta oli hyvin rajoittunutta kevään 2020 jälkeen.

On ollut työntekijöitä palkkatuella ja opiskelijoita harjoittelijoina ja työkokeilijoita TE-toimiston kautta. Koululaisia oli kesätyössä lyhyen aikaa yhteensä kuusi henkilöä.

 

Suomen kulttuurin opetusta on tarjottu Länsimäessä ja retkillä, joita tehtiin lähiympäristöön. Terveys- ja liikuntaneuvontaa tarjottiin ja lapsille tukiopetusta ja harrastus- ja taidekursseja, mm. kuvataiteen ja teatterin alalta. Seniori-ikäisille suunnatun kulttuuritoiminnan avustuksella, jota saimme Vantaan kaupungilta, toteutettiin kuvataide- ja teatteritoimintaa Larisa de Robertin johdolla.

 

Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja naisten ryhmä kokoontui perjantaiaamupäivällä yhteiselle aamiaiselle, jonka tarjoilua on tukenut Yhteinen pöytä -ruokaprojekti.  

Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3–4 tuntia kerran viikossa. 

Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä. 

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa. 

Tämä toiminta jatkui pienimuotoisena kevään 2020 jälkeen ja myös vuonna 2021.

 

 

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

 

 

Vuonna 2021 meillä oli seuraavaa ohjelmaa:

 

 

  1. 9.3 Burhan Hamdon osallistui puhujana kotoutumistilaisuuteen, jossa oli vieraana ministeri Ville Skinnari.
  2. 28.3–1.5 Länsimäessä oli taiteilija Larissa Kononovan taidenäyttely.

 

  1. 22.4 julkaistiin Kiamars Baghbanin kansainvälisiä satuja ja tarinoita sisältävä kirja, jonka hän teki Alli Paasikiven säätiön tuella.

 

  1. 6.6 Puskinin syntymäpäiväjuhla Länsimäessä.

 

  1. 19.9 Hakunila-päivä Hakunilan ostoskeskuksessa.

 

  1. 3–10.10 Länsimäen seniorit viettivät 10-vuotisjuhlaa.

 

  1. 27.10 Uskontofoorumin tilaisuus Balder-salissa, jossa Burhan Hamdon esiintyi.

 

  1.  30.10 Länsimäessä oli lapsille Halloween-pysäkki.

 

  1.  3.10 Jyrki paalijärvi luki runojaan ja kertoi uudesta runoteoksestaan.

 

  1. 6.12 järjestimme Vantaan monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Martinuksessa.

 

  1. 12.12 Osallistuimme Kartanon joulun järjestämiseen Hakunilassa.

 

 

 

Länsimäessä oli muutamia Larisa de Robertin ja taiteilijoiden järjestämiä taidetyöpajoja.

Lisäksi Länsimäen Larisa de Roberti järjesti käyntejä vapaalipuilla robottinäyttelyyn Roboparkiin. Hän organisoi myös Mamamet-pallopelin harrastajia Länsimäen joululle.

 

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedotimme kotisivumme, Facebookin, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia. Korona rajoitti osallistumista.

 

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE ja säätiöt.

 

Muu toiminta vuonna 2021

 

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja järjestetty kulttuurityöpajoja Hakunilassa ja Länsimäessä.  Yhdistyksellä oli myös Länsimäessä kuvataidekerho, läksypiiri ja nuorten luku- ja kokkauskerho ja muuta toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun.  Hakunilassa toimivat lasten kuvataidekerho, shakkikerho ja siellä annettiin lapsille ja nuorille viulunsoiton opetusta. Nuorten toiminta oli ajoittain keskeytynyt koronarajoitusten takia ja toimintaa oli myös etänä.

 

Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2021 palkattuina kuusi nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Vantaan kaupungin, Taiteen edistämiskeskuksen, Alli Paasikivi – säätiön, 7: nde Mars Fonden – säätiön tuella ja Uudenmaan kulttuurirahaston tuella.

 

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

 

 

 

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisityö on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2021 neuvontapisteet olivat edelleen suosittuja ja niiden toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Tiloihimme myös osattiin tulla entistä paremmin, koska ne ovat tulleet tutuiksi alueen asukkaille. Etäneuvontaa kehitettiin vuonna 2021.

 

Neuvontapisteisiin käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä tutustutettiin kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin. Tämä toiminta oli koronan takia keskeytyksissä suurimman osan vuodesta 2021.

 

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toimintaan vuonna 2021 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Toiminta toteutettiin pienryhmissä vuonna 2021.

 

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet maahanmuuttajien toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen projekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2021. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

Yhdistyksellä on Vantaan kaupungin ja Hakunilan seurakunnan lisäksi yhteistyökumppaneita: THL, paikalliset järjestöt, TE-toimisto, Ibn-Fadlan, Portti ry., Anna Lindh-foundation ja Suomen Lähi-idän Instituutti

 

 

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

 

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin.

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2021 valittiin Harun Osmani ja muiksi hallituksen jäseniksi vuodelle 2021 valittiin seuraavat henkilöt:

Burhan Hamdon, sihteeri, Mohedin al Aswad, varapuheenjohtaja, Eila Järvinen, rahastonhoitaja, Larisa de Roberti, Housam Hamadon, Anja Meri, Jyrki Paalijärvi, Taisto             Mäntynen, Veini Vuorela, Kiamars Baghbani Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat henkilöt: Aurora Hamadon, Dora Kestilä, Abdelhai Azzouzi, Jean Bitar, Sinikka Kovalainen, Naima el Issaoui, Vjollca Ademi, Rebwar Karimi, Mona Abdelgadir, Basil Eneh. Kevätkokous ja edellisen vuoden koronan takia siirretty syyskokous pidettiin 18.5.2021. Syyskokous pidettiin 17.11.2021. Hallituksen kokouksia pidettiin vain kaksi koronarajoitusten takia.

 

Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, syyrialaisten, libyalaisten, marokkolaisten ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja.  Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan kulttuuriasioissa oman kansallisuusryhmänsä tapaan.

 

 

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuodesta Facebookin jäsenmäärä kasvoi huomattavasti.

 

 

LOPPULAUSE

Yhdistys toimi vuonna 2021 monissa eri asioissa, mutta keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja etäneuvonnan kehittäminen. Yhdistys auttoi asiakkaita työllistymään ja autoimme myös paljon työperäisiä maahanmuuttajia hoitamaan asioitaan Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten kanssa.  Koululaisten vanhempien ja työperäisten maahanmuuttajien neuvonta laajentui vuonna 2020 ja jatkui 2021.  Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen, e-asioinnin ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. TE-toimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

 

Neuvonta, perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ja kulttuuritapahtumat ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita. 

 

Hakunilan lähiö sai vuonna 2015 Vuoden kaupunginosa -palkinnon Suomen kotiseutuliitolta. Palkinnon perusteluissa mainittiin mm. yhdistyksemme, joka on vastannut alueen monikulttuurisesta toiminnasta yhteistyökumppaneidensa kanssa. Se on innostanut ihmisiä toimimaan. 

 

Vuosi 2021 oli poikkeuksellinen koronan takia. Toimintaa piti sopeuttaa koronarajoituksiin. Neuvonta toimi silti täysipainoisesti sekä neuvontapisteissä että etänä. Koronaneuvontaa annoimme eri kielillä, jaoimme maskeja ja informaatiota ympäristöön ja myös median kautta. Tuimme Vantaan kaupungin ja muiden viranomaisten koronaneuvontaa tiedottamalla ajankohtaisista ohjeista koko vuoden ajan.                                                                                                                            

  1. Vuoden 2020 toiminta
  2. Vuoden 2019 toiminta
  3. Vuoden 2018 toiminta
  4. Vuoden 2017 toiminta

Hakunilan kansainvälinen yhdistys
Kannuskuja 2, 2. krs. parkkitaso (Hakunila),
01200 VANTAA

Puhelin: (09) 2722775, 040-5013199

Sähköposti: hakunilan(a)kolumbus.fi

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen
Länsimäen toimintakeskus
Kilpakuja 1,
01280 VANTAA