HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2015

 

 

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

 

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut ulkomaalaisten neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on parannettu. Yhdistys on luonut yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja.  

 

Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana ohjaajana Larisa de Roberti. Länsimäen toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyt ja muut tilaisuudet. 

 

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

 

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

 

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista n. 23 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on

mahdollistanut neuvonnan. Neuvontapiste on alueen kaiken

ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti. 

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2015 tarjolla neuvontaa ja kotoutumiskoulutusta, mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja.  Se on ollut samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa.  Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla.  Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin. Vuonna 2014–2015 toimi Aluehallintoviraston tuella venäjänkielisten nuorten foorumi, josta vastasi Larisa de Roberti.

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähän lisääntynyt vuonna 2015. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja vuonna 2012 aloitettu Euroopan pakolaisrahaston tukema kotouttamisprojekti päättyi 2015. Yhdistys oli mukana sosiologi Rebwar Karimin kirjahankkeessa ”Rozanan vanhemmille”. Kirja käsittelee kurdiperheiden kunniaan liittyviä ongelmia. 

 

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja

puhelinneuvonta on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja

pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n, Euroopan Pakolaisrahaston ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös Opetus- ja kulttuuriministeriö ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

 

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja.  Olemme myös järjestäneet turvapaikanhakijoiden info-tilaisuuksia.

Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä,

Aluehallintovirastolta ja Taiteen edistämiskeskukselta.  Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Pakolaisrahasto, Opetusministeriö ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2015 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon. 

 

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Farhia Abdi ja Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä. 

Länsimäessä ja Hakunilassa työskentelivät KOTO 3-hankkeen puitteissa vuonna 2015 Mona Abdelgadir, Farhia Abdi ja Aurora Hamadon. 

 

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt kulttuuritilaisuuksia ja vetänyt taideprojektia ja järjestänyt useita taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita, mm. Kunnossa kaiken ikää – projektia. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla.

 

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, makedonian, bosnian, serbian, kroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä.  Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2015 säännöllisesti mukana n. 65, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

 

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET 

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta. 

 

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2015. Siellä laajennettiin erityisesti pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen. Vantaan kaupungin ja Työministeriön Tsemppari-hankkeen työntekijät Tiina Kenttä ja Suvi Lindén työskentelivät Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2015.

 

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2012 aloitti Länsimäessä ja Hakunilassa KOTO-hanke ja päättyi vuonna 2015. Länsimäen toimintakeskus remontoitiin vuonna 2013. Sinne saatiin erillinen keittiö ja toimisto. Tilaa kunnostettiin myös muuten. 

 

Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella.  Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa. Toiminta on jatkunut vapaaehtoisvoimin vuonna 2015. 

 

Neuvonta- ja kriisipiste on perustettu Hakunilaan helmikuussa vuonna 2001.

Sosiologi, toiminnanjohtaja Burhan Hamdon vastaa neuvontapisteen toiminnasta. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan ulkomaalaisten asemaa. Vuonna 2015

toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä osa-aikaista neuvojaa ja KOTOhankkeen neuvojat. Tsemppari-hankkeen työntekijät päivystivät Hakunilan neuvontapisteessä kerran viikossa vuonna 2015. 

 

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa, johon on vuonna 2015 vaikuttanut pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen. Vuonna 2015 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Länsimäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme. 

 

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2015 Pariisissa ja Kairossa järjestettyihin seminaareihin, joissa käsiteltiin Euroopan pakolaiskriisiä.  Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys teki yhteistyötä Vantaan Osallisena Suomessa – hankkeen ja Sportia-liikuntahankkeen kanssa.  Puheenjohtaja Harun Osmani ja Bujar Shabani toimivat Sportiahankkeessa uimaopettajina. Burhan Hamdon osallistui RAY:n viestintäpäivään,  Solid-rahaston seminaariin Eila Järvisen kanssa, Syyrian pakolaisia käsittelevään tilaisuuteen Turkissa ja pakolaisinfoon Lohjalla.   Hän oli mukana myös FIMU:n tilaisuuksissa. Myös KOTO-projektin työntekijät ja Larisa de Roberti ja puheenjohtaja Harun Osmani osallistuivat erilaisiin seminaareihin. KOTO 3 -hankkeen loppuseminaari järjestettiin keväällä 2015 Kulttuurikeskus Caisassa. Informaatikko Eija Kylänpää esitteli siellä tietoyhteiskuntaosaamista käsittelevän lopputyönsä, johon oli koottu tiedot mm. yhdistyksemme naisilta. 

 

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa varapuheenjohtajana toimi Harun Osmani, joka oli myös varavaltuutettu ja Sosiaali- ja

terveyslautakunnan jäsen. Yhdistyksen neuvoja Mona Abdelgadir sai Vantaan kaupungin kulttuuriseppä-palkinnon vuonna 2015.

 

KOTO-hanke

 

Yhdistyksellä alkoi kesäkuussa 2012 Euroopan Pakolaisrahaston KOTO-hanke, jossa tuettiin ja neuvottiin pakolaistaustaisia perheitä ja naisia. Se tähtäsi tietojen ja taitojen lisääntymiseen. Se tarjosi vertaistukea ja toimintaa. Se tutustutti lähiympäristöön ja pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaan.  Se kotoutti osallistujia suomalaiseen yhteiskuntaan. Kesästä 2014 kesään 2015 projekti jatkui KOTO 3 – nimellä ja siinä korostettiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia ja autettiin työn ja opintojen hakemisessa. Työelämää käsittelevä loppuseminaari pidettiin Kulttuurikeskus Caisassa keväällä 2015. 

 

KOTO 3 oli Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen hallinnoima hanke.  Euroopan unionin pakolais-rahasto rahoitti hanketta. Sitä rahoittivat myös RAY ja Vantaan kaupunki. Se jatkui vuoden 2015 toukokuuhun.  Hankkeessa tietotasoa on parannettu ATK-opetuksen ja suomen kielen opetuksen avulla. Ympäristön tuntemusta on kartutettu retkien avulla. Eri alojen neuvontaa ja koulutusta on järjestetty ja ohjattu asiakkaita osallistumaan tilaisuuksiin, jotka lisäävät tietoa. Koto 3 aloitti työnhaku- ja koulutusneuvonnan ja ammattien esittelyt pakolaisille.  Työklubi toimi tradenomi Naima el Issaouin johdolla. Se on myös auttanut vasta tulleita syyrialaisia pakolaisia kotoutumaan Suomeen. 

 

Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä.

 

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin ja Hakunilassa kaksi kertaa viikossa. Lisäksi on neuvottu puhelimen ja sähköpostin kautta. 

Vertaistukiryhmien ja terveydenhuoltohenkilöstön vierailujen avulla kohennettiin terveyttä.  Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä neljä ja lisäksi erilaisia ryhmiä kokoontui harrastusten merkeissä.  Nissaksen asukaspuistossa ja myöhemmin Hakunilan päiväkeskuksessa ovat kokoontuneet viikoittain albaaniperheet lähihoitaja Vjollca Ademin johdolla. 

 

Hakunilassa on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 3 tuntia viikossa opettajanaan Jouni Piekkari. Länsimäessä suomen kielen opetus on tapahtunut UN-women -järjestön kanssa yhteistyössä ja toista opetusryhmää vetivät opettajat Eija Kainulainen ja Aino Kautsalo. Visio tuki myös Länsimäen suomen kielen opetusta ja ruoka- ja käsityökursseja. 

 

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja

liikuntapalveluista, pelastuslaitokselta, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruoanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta.  Ompelua ja eri ruokakulttuureja on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vaihtuvan vapaaehtoisen opettajan johdolla.  ATK-opetusta on annettu päivittäin keskimäärin kolmelle henkilölle.

 

Osallistuttiin Laurean ja Lumon kirjaston kanssa aistihankkeeseen ja suunniteltiin ohjelmaa, näyttely, basaari. Suomen kulttuurin opetusta on tarjottu Länsimäessä ja retkillä, joita tehtiin Fazerille, Korkeasaareen, Suomenlinnaan, kaupunginmuseoihin, naisten konferenssiin, Syyria-näyttelyyn, Itsenäisyyspäivän juhlaan, Eduskuntaan, Euroopan parlamentin toimistoon, Laureaan, Nicehearts-järjestöön, Kalliolan kansanjuhlaan, kirkon tilaisuuksiin, Hyvis-seminaariin, "Oikeudet ja velvollisuudet" seminaariin, suomalaiseen iltaan, kristittyjen ja muslimien tapahtumaan, Kuopioon, Helsinki-päivään ja kielitaito-seminaariin. Retkille osallistui 10–50 henkilöä yhdellä kerralla. Terveys- ja liikuntaneuvontaa tarjottiin ja lapsille tukiopetusta ja kieli- ja taidekursseja.

  

Terveys- ja liikuntaneuvontaa on ollut tarjolla ja lapsille tukiopetusta ja kieli- ja taidekursseja.

Perheneuvonta-aikoja oli tarjolla Länsimäessä virallisesti neljä tuntia viikossa, mutta perheneuvoja Abdelgadir on ollut tavoitettavissa päivittäin. Aurora Hamadon toimi myös neuvojana.  Farhia Abdi työskenteli KOTO 3 -hankkeessa ja toimi tukihenkilönä kiintiöpakolaisille. 

 

Vertaistukiryhmiä on kokoontunut yksi Hakunilassa kerran viikossa. Siihen on osallistunut keskimäärin 10 naista illassa ja lisäksi mukana on ollut lapsia. Hakunilan alueella Nissaksessa asukaspuistossa ovat kokoontuneet joka viikko keskustelemaan ja tukemaan toisiaan Balkanin alueelta tulleet pakolaisnaiset.

Sinne on myös järjestetty lasten toimintaa ja lastenhoito ryhmän ajaksi.  

Opiskelija Kaisa Roimola teki tutkimusta KOTO 3 -hankkeen toiminnasta Lumossa. Tradenomi Eija Kylänpää sai valmiiksi mm. KOTO-hankkeen naisten tietoyhteiskuntaosaamista käsittelevän tutkimuksensa. 

 

Länsimäessä on kokoontunut 2 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja kolmas naisten ryhmä kokoontui perjantai-aamupäivällä. Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3-4 tuntia kerralla. Tukea on tarjottu myös turvapaikanhakijoille.   Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä.  

Lapsille on järjestetty useita omia kerhoja ja myös lastenhoitoa on ollut tarjolla naisten osallistuessa toimintaan.

 

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa.  

 

 

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja

maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen. 

 

 

Vuonna 2015 meillä oli seuraavaa ohjelmaa:

 

1. Osallistuimme Rasismivapaa Vantaa – tilaisuuteen Tikkurilassa Dixissä.

 

2. Järjestimme rasisminvastaisen tapahtuman Länsimäessä.

 

3. Osallistuimme naistenpäivän juhlaan Vernissassa.

 

4. Osallistuimme Maailmankylä-tapahtumaan Kaisaniemen puistossa.

 

5. Järjestimme Lumossa naistenviikon tapahtuman.

 

6. Osallistuimme Kartanon kevät -juhlaan Hakunilan kartanossa.

 

7. Järjestimme Kurdistanin naisten elämää ja kulttuuria käsittelevän tilaisuuden.

 

8. Osallistuimme Sun-festivaaliin Vantaan päivän kunniaksi.

 

9. Järjestimme äitienpäiväjuhlan Hakunilan päiväkeskuksessa.

 

10. Järjestimme Balkanin alueen islamia käsittelevän tilaisuuden.

 

11. Järjestimme KOTO 3-hankkeen loppuseminaarin Kulttuurikeskus Caisassa.

 

12. Järjestimme turvapaikanhakijoiden tukikonsertin Savoy-teatterissa.

 

13. Osallistuimme Hakunila -päivän tapahtumiin Hakunilan ostoskeskuksessa.

 

14. Osallistuimme Länsimäen päivän tapahtumiin.

 

15. Eid-juhla pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa ja Länsimäen toimintakeskuksessa. Ohjelmaa oli lähinnä lapsille.

 

16. Osallistuimme kirjastoprojektiin Lumon kirjastossa.

 

17. Järjestimme rauhanfoorumin Helsingin yliopistolla.

 

18. Järjestimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Tikkurilan lukiossa.

 

19. Osallistuimme Kartanon jouluun Hakunilassa.

 

20. Osallistuimme persiankielisen kirjailijan vierailuun Espoossa.

 

21. Järjestimme somalialaisen kulttuuri- ja kirjallisuusillan.

 

22. Järjestimme Kosovon kulttuuri-illan.

 

23. Järjestimme Kap Verden kulttuuri-illan.

 

24. Järjestimme Intian kulttuuri-illan.

 

 

 

 

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme ja muualla järjestimme seuraavat taidenäyttelyt:

 

1. Rami Adhamin Syyria-valokuvanäyttely Länsimäessä ja Lumossa.

 

2. Maxie Kourovan taidenäyttely.

 

3. Juri Jablakovin taidenäyttely.

 

4. Mark Langbeinin taidenäyttely.

 

5. Sergei Belikovin taidenäyttely.

 

6. Taiteilija Marzieh Rahimtarghin taidenäyttely.

 

Lisäksi Länsimäessä oli useita taidetyöpajoja. 

 

 

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin.  Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia. Tiedottaminen oli riittävää käytettävissä olevat tilat huomioiden. 

 

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE, säätiöt ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. 

 

Muu toiminta vuonna 2015  

 

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista. Yhdistyksellä oli myös monikulttuurinen tanssikerho Hakunilan nuorisotilassa ja Länsimäessä oli kuvataidekerhoja, English Club, Maryam Hamadonin pitämä läksypiiri ja nuorten toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun. Lumon kirjastossa toimi kerran viikossa albaanilasten lukukerho, jota piti Ana Deda.  Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2015 palkattuina viisi nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Taiteen edistämiskeskuksen, 7:nde Mars Fonden – säätiön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston tuella. 

 

Larisa de Roberti on vetänyt Opetus- ja kulttuuriministeriön lähiötaideprojektia, joka on sisältänyt näyttelyitä, taidepajoja ja tapaamisia mm. HUMAK:in opiskelijoiden ja opettajien kanssa.  Burhan Hamdon ja Olga Svanberg ovat osallistuneet Nord Plus taidehankkeeseen Vilnassa. Albaanimiehet kokoontuivat kerran viikossa Hakunilan päiväkeskuksessa keskustelemaan. 

 

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

 

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2015 opettaja Harun Osmani ja varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, arabien, marokkolaisten, tshetsheenien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja.  Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

 

 

IV  TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 

 

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2015 neuvontapiste oli edelleen suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä tutustutettiin kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin. Uusien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulo laajensi toimintaa vuonna 2015.

Vastaanottokeskuksissa pidettiin info-tilaisuuksia ja lisäksi osallistuttiin Vantaan kaupungin luomaan turvapaikanhakijoiden tukiverkkoon. 

 

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toimintaan vuonna 2015 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Länsimäessä ja Hakunilassa toimineen KOTO 3- projektin vetäjinä toimivat perheneuvoja Mona Abdelgadir, diplomi-insinööri Aurora Hamadon, ohjaaja Farhia Abdi ja heidän kanssaan työskenteli harjoittelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä.  

 

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2015. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

 

Yhdistyksen sääntömuutoksesta on päätetty. 

 

V  YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

 

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty neljä. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2015 on jatkanut albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2015 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Ibtisam Haibeh, Dora Kestilä, Sinikka Kovalainen, VeiniVuorela, Jean Bitar, Vjollca Ademi, Naima el Issaoui,  Rebwar Karimi, Housam Hamadon, Vaharsolt Balatkhanov  ja Mona Abdelgadir. 

 

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja

selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuonna avasimme myös Facebook-sivun. 

 

LOPPULAUSE

Yhdistys  toimi vuonna 2015 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja KOTO-projekti. Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

 

Neuvonta, perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.  

 

Hakunilan lähiö sai vuonna 2015 Vuoden kaupunginosa -palkinnon Suomen kotiseutuliitolta. Palkinnon perusteluissa mainittiin mm. yhdistyksemme, joka on

vastannut alueen monikulttuurisesta toiminnasta yhteistyökumppaneidensa kanssa.