HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2018

 

 

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

 

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut maahanmuuttajien neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on parannettu ja viime aikoina on autettu myös turvapaikanhakijoita ja äskettäin turvapaikan saaneita. Yhdistys on luonut yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaistaustaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälityksen tapoja. 

 

Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana ohjaajana Larisa de Roberti. Länsimäen toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyt ja muut tilaisuudet.

 

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

 

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

 

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka alueella joka kolmas henkilö maahanmuuttaja. Oma toimisto on mahdollistanut neuvonnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata maahanmuuttajia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat huomattavasti vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2018 tarjolla neuvontaa ja kotoutumiskoulutusta, mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja.  Se on ollut samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja harrastuskerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa.  Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla.  Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin.

 

Hakunilan päiväkeskus on ollut albaaniryhmien käytössä ja siellä on pidetty yhdistyksen tapahtumia. 

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähän lisääntynyt vuonna 2018. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja asiointikoulutus. vuonna 2012 aloitettu Euroopan pakolaisrahaston tukema kotouttamisprojekti päättyi 2015. Yhdistys oli mukana sosiologi Rebwar Karimin kirjahankkeessa ”Rozanan vanhemmille”. Kirja käsittelee kurdiperheiden kunniaan liittyviä ongelmia. Vuonna 2017 aloitti STEA:n tuella asiointiprojekti yhteistyönä Vantaan kaupunginkirjaston ja Vantaa-infon kanssa. Projektista on vastannut ATK-asiantuntija Housam Hamadon.

 

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja puhelinneuvonta on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut maahanmuuttajien toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti STEA:n ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös TAIKE, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

 

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja.  Olemme myös järjestäneet turvapaikanhakijoiden infotilaisuuksia. Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Aluehallintovirastolta ja Taiteen edistämiskeskukselta.  Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat STEA: n lisäksi TAIKE ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2018 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon. Rikoksentorjuntaneuvoston tuella aloitimme syksyllä 2016 hankkeen ”Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tukikeskus”. Hanke jatkui vuonna 2017.

 

STEA:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir, Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä. 

 

E-asiointi-hanke STEA: n tuella aloitti helmikuussa 2017 Housam Hamadonin johdolla yhteistyössä Vantaan kaupunginkirjaston ja Vantaa-infon kanssa. Hanke toimi vuonna 2018 Länsimäen toimintakeskuksessa, Lumon kirjastossa, Tikkurilan kirjastossa ja Tikkurilassa Vantaa-infon tiloissa. Se sisälsi monikielisen neuvonnan lisäksi arabiankielisiä e-asiointi-kursseja Lumon ja Tikkurilan kirjastoissa. Asiointikursseja pienryhmille pidettiin myös venäjän ja albanian kielillä Länsimäessä ja Hakunilassa. Housam Hamadonin lisäksi hankkeessa työskentelivät Aurora Hamadon, Larisa de Roberti ja Harun Osmani.

 

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa tiistaisin ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt kulttuuritilaisuuksia ja vetänyt taideprojektia ja järjestänyt useita taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita, mm. Kunnossa kaiken ikää – projektia. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla. Hakunilan uudessa toimintakeskuksessa kokoontui venäjänkielinen Hyvät ystävät – piiri, jonka toimintaan osallistui myös suomalaisia.

 

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, makedonian, bosnian, serbian, kroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä.  Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2018 säännöllisesti mukana n.80, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

 

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET    

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvojan ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki maahanmuuttajien käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

 

Hakunilan kansainvälinen yhdistys vietti 20-vuotisjuhlaa vuonna 2018. Hakunilan toimintakeskuksessa pidettyyn juhlaan osallistuivat mm. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö, Vantaan poliisipäällikkö Jarmo Ojala ja Vantaan maahanmuuttoasioiden päällikkö ja eri virastojen edustajat ja seurakunnan ja paikallisjärjestöjen edustajat. Ohjelmassa oli musiikkia, puheita ja esityksiä yhdistyksen historiasta. Maahanmuuttajanaiset huolehtivat tarjoilusta.

 

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2018. Siellä järjestettiin pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille. Nuorten toimintaa lisättiin. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen. Vantaan kaupungin ja Työministeriön Tsempataan-hankkeen työntekijät Tiina Kenttä ja Suvi Lindén työskentelivät perjantaisin Länsimäen tai Hakunilan toimintakeskuksessa vuonna 2018. hankkeessa työskenteli puolipäiväisenä Bassam Arslan, joka edusti yhdistystämme hankkeessa.

 

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2012 aloitti Länsimäessä ja Hakunilassa KOTO-hanke ja päättyi vuonna 2015. Sen toiminta loi pohjaa myös myöhemmälle toiminnalle.  Länsimäen toimintakeskus remontoitiin vuonna 2013. Sinne saatiin erillinen keittiö ja toimisto. Tilan seinät maalattiin vuonna 2017.

 

Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella.  Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa. Toiminta on jossain määrin jatkunut vapaaehtoisvoimin vuonna 2015-2018.

 

Neuvonta- ja kriisipiste on perustettu Hakunilaan helmikuussa vuonna 2001. Sosiologi, toiminnanjohtaja Burhan Hamdon vastaa neuvontapisteen toiminnasta. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan pakolaisten ja muiden ulkomaalaistaustaisten asemaa. Vuonna 2018 toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä osa-aikaista neuvojaa. Tsempataan-hankkeen työntekijät päivystivät Länsimäen tai Hakunilan neuvontapisteessä kerran viikossa. Hakunilassa päivysti myös Vantaan kaupungin varhaiskasvatusneuvoja.

 

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa, johon on vuonna 2016-2018 vaikuttanut uusien oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden määrä. Vuonna 2018 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Länsimäessä ja e-asiointi-hankkeen yhteydessä Tikkurilassa ja Korsossa. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin ja Whatsappin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan.  Hän osallistui ohjausryhmän jäsenenä turvapaikanhakijoiden Vantaan mallin luomiseen ja eurooppalaisen Arrival-city -hankkeen ohjausryhmään. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

 

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2017 Arrival-city-hankkeen edustajana turvapaikanhakijoiden vastaanottoa käsittelevään tapahtumaan Tessalonikissa Kreikassa. Brysselissä Hamdon osallistui Arrival City -loppuseminaariin vuonna 2018.  Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Burhan Hamdon on kuntaliiton Sote-kehittäjäryhmän jäsen. Hän osallistuu myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Niinistön järjestämiin säännöllisiin tapaamisiin yhdistyksemme edustajana.

 

Puheenjohtaja Harun Osmani Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa varapuheenjohtajana.

 

Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä. Burhan Hamdon vieraili Vantaalla eri kouluissa virastoissa ja seurakunnassa puhumassa maahanmuuttajien asioista. Kouluvierailuja tekivät myös Mohedin al Aswad ja Harun Osmani.

 

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin. Lisäksi on neuvottu puhelimen ja sähköpostin kautta.

Vertaistukiryhmien ja terveydenhuoltohenkilöstön vierailujen avulla kohennettiin terveyttä.  Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä kahdeksan ja lisäksi erilaisia ryhmiä kokoontui harrastusten merkeissä. Hakunilan päiväkeskuksessa ovat kokoontuneet viikoittain albaaniperheet lähihoitaja Vjollca Ademin johdolla. Albaanimiehillä on ollut myös oma kerhonsa.

 

Hakunilassa on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 3 tuntia viikossa. Länsimäessä suomen kielen opetus on tapahtunut UN-women -järjestön kanssa yhteistyössä ja toinen ryhmä oli Vision tukema. Visio tuki myös Länsimäen ruoka- ja käsityökursseja.

 

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruoanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta.  Ompelua ja eri ruokakulttuureja on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vaihtuvan vapaaehtoisen opettajan johdolla.

 

Yhdistys on työllistänyt vuonna 2018 kolme uutta työntekijää palkkatuella. Lisäksi on ollut opiskelijoita harjoittelijoina ja työkokeilijoita TE-toimiston kautta.

 

Suomen kulttuurin opetusta on tarjottu Länsimäessä ja retkillä, joita tehtiin lähiympäristöön. Terveys- ja liikuntaneuvontaa tarjottiin ja lapsille tukiopetusta ja harrastus- ja taidekursseja, mm. kuvataiteen ja teatterin alalta. 

 

Vertaistukiryhmiä on kokoontunut kaksi Hakunilassa kerran viikossa.  Hakunilan päiväkeskuksessa ovat kokoontuneet joka viikko keskustelemaan ja tukemaan toisiaan Balkanin alueelta tulleet pakolaisnaiset. Miehillä on ollut oma ryhmänsä. Sinne on myös järjestetty lasten toimintaa ja lastenhoito ryhmän ajaksi.  

 

Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja naisten ryhmä kokoontui perjantaiaamupäivällä yhteiselle aamiaiselle, jonka tarjoilua on tukenut Yhteinen pöytä -ruokaprojekti. Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3-4 tuntia kerralla. Tukea on tarjottu myös turvapaikanhakijoille. 

Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä. 

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa. 

 

 

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

 

 

Vuonna 2018 meillä oli seuraavaa ohjelmaa:

 

 

1. Järjestimme rasisminvastaisen tapahtuman Länsimäessä.

 

1. Osallistuimme naistenpäivän juhlaan Vernissassa.

 

1. Osallistuimme Maailmankylä-tapahtumaan Kaisaniemen puistossa.

 

1. Osallistuimme Kartanon kevät- ja joulujuhliin Hakunilan kartanossa.

 

1. Osallistuimme Sun-festivaaliin Vantaan päivän kunniaksi.

 

 

 

 

1. Osallistuimme Hakunila -päivän tapahtumiin Hakunilan ostoskeskuksessa.

 

1. Osallistuimme Länsimäen kyläpäivän tapahtumiin.

 

1. Osallistuimme myös Koivukylän kyläpäivään.

 

1. Eid-juhla pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa ja Länsimäen toimintakeskuksessa. Ohjelmaa oli lähinnä lapsille.

 

1. Hakunilan kirkossa olimme mukana järjestämässä Kansainvälistä messua.

 

1.  Hakunilan päiväkeskuksessa pidettiin ”Arabialainen kulttuurikevät” -tapahtuma.

 

1. Kurdilainen tutkija Rebwar Karimi luennoi Länsimäessä maahanmuuttajaperheiden ongelmista.

 

1. Pidettiin inkeriläisen kulttuurin tapahtuma Hakunilan päiväkeskuksessa.

 

1.  Olimme mukana järjestämässä Arabiemiraattien ja opettaja Mohedin al Aswadin organisoimaa lasten ja nuorten arabiankielistä lukukilpailua, jonka lopputilaisuus pidettiin Pessissä ja jonka voittajat osallistuivat kansainväliseen loppukilpailuun Arabiemiraateissa.

 

1.  Järjestimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Hakunilassa.

 

1. Järjestimme yhdistyksemme 20-vuotisjuhlan ja avoimet ovet Hakunilan ja Länsimäen toimintakeskuksissa. 

 

1. Järjestimme Hakunilan kouluihin harrastustyöpajoja.

 

1. Olimme mukana Lango-sovelluksen lopputilaisuudessa Tikkurilan kirjaston kanssa.

 

1. Olimme mukana Yrittäjyys-päivässä Hakunilan kirjastossa.

 

1. Järjestimme Marokon suurlähetystön kanssa nuorten radikalisointia käsittelevän tapahtuman Vernissassa.

 

1. Järjestimme E-asiointi seminaarin Vernissassa.

 

1. Osallistuimme Lapsiperheiden palvelu -seminaariin Espoossa.

 

1. Osallistuimme Arrival city -loppuseminaariin Vernissassa.

 

1. Toiminnanjohtaja osallistui Raumalla Konfliktien ratkaisut -keskustelutilaisuuteen.

 

1. Olimme mukana Helinä Rautavaaran museon Lähi-itä -näyttelyn lopputapahtumassa.

 

1. Järjestimme grillitapahtuman Hakunilassa yhdistyksen jäsenille.

 

1. Osallistuimme Svenska Fondenin tilaisuuteen Helsingissä.

 

1. Olimme mukana järjestämässä konserttia Vuotalolla Maaailmanmusiikkikeskuksen kanssa.

 

 

 

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme ja muualla järjestimme seuraavat taidenäyttelyt, joista vastasi Larisa de Roberti:

 

1. Vanhan venäläisen taiteen näyttely.

 

2. Akvarellimaalari Toivo Tupinin näyttely ja esitelmä.

 

3. Taidemaalari Mark Langbeinin maalauskurssin loppunäyttely.

 

4. Nuorten ja lasten taidenäyttely ”Kosmos”.

 

5. Toivo Igon valokuvanäyttely.

 

 

Lisäksi Länsimäessä oli useita Larisa de Robertin ja taiteilijoiden järjestämiä taidetyöpajoja ja.  Näyttelyiden avajaisissa oli musiikkiohjelmaa ja luettiin runoja.

 

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin.  Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, Facebookin, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia. Tiedottaminen oli riittävää käytettävissä olevat tilat huomioiden.

 

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE ja säätiöt.

 

Muu toiminta vuonna 2018

 

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja järjestetty kulttuurityöpajoja Hakunilassa ja Länsimäessä.  Yhdistyksellä oli myös Länsimäessä kuvataidekerho, läksypiiri ja nuorten luku- ja kokkauskerho ja muuta toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun. 

 

Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2018 palkattuina viisi nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Taiteen edistämiskeskuksen, Wihurin ja Paasikiven rahastojen, Uudenmaan kulttuurirahaston, 7: nde Mars Fonden – säätiön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston tuella.

 

Larisa de Roberti piti Hakunilassa Hyvät ystävät -kerhoa.

 

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

 

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2018 opettaja Harun Osmani ja varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, syyrialaisten, libyalaisten, marokkolaisten, tshetsheenien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja.  Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan kulttuuriasioissa oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

 

 

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2018 neuvontapiste oli edelleen suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille ja se paremmat työskentelytilat. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä tutustutettiin kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin. Uusien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulo ja oleskelulupien saanti laajensi toimintaa vuonna 2018. Osallistuttiin Vantaan kaupungin luomaan turvapaikanhakijoiden tukiverkkoon. Housam ja Aurora Hamadonin vetämä E-asiointi-hanke toimi Länsimäen ja Hakunilan lisäksi Tikkurilassa ja Korsossa vuonna 2018. Vuonna 2018 helmikuussa saimme uuden, isomman toimitilan Hakunilasta.

 

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toimintaan vuonna 2018 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa.

 

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet maahanmuuttajien toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen projekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2018. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

 

 

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

 

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja suunniteltu tulevaisuutta. Kevätkokous pidettiin 10.4.2018 ja syyskokous 18.12.2018.  Hallituksen kokouksia on pidetty neljä. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018 on jatkanut opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet: Harun Osmani, Mohedin al Aswad (Jean Bitar), Burhan Hamdon (Abdelhai Azzouzi), sihteeri, Eila Järvinen (Sinikka Kovalainen), rahastonhoitaja, Larisa de Roberti,(Veini Vuorela), Housam Hamadon (Naima el Issaoui), Jyrki Paalijärvi (Dora Kestilä), Anja Meri (Vjollca Ademi), Basil Eneh (Rebwar Karimi), Taisto Mäntynen (Mona Abdelgadir), Kiamars BaghbanI (Aurora Hamadon).

 

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime Facebookin jäsenmäärä kasvoi huomattavasti.

 

 

LOPPULAUSE

Yhdistys toimi vuonna 2018 monissa eri asioissa, mutta keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja turvapaikanhakijoiden auttaminen, E-asiointihanke ja sääntöjen uudistaminen.  Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen, e-asioinnin ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. TE-toimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

 

Neuvonta, perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita. 

 

Hakunilan lähiö sai vuonna 2015 Vuoden kaupunginosa -palkinnon Suomen kotiseutuliitolta. Palkinnon perusteluissa mainittiin mm. yhdistyksemme, joka on vastannut alueen monikulttuurisesta toiminnasta yhteistyökumppaneidensa kanssa. Se on innostanut ihmisiä toimimaan.