HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY
TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2019
I YLEISTÄ
Toiminnan yleistavoite
Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut maahanmuuttajien neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa.
Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi.
Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme.
Ulkomaalaistaustaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on parannettu ja viime aikoina on autettu myös turvapaikanhakijoita ja äskettäin turvapaikan saaneita. Yhdistys on luonut yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaistaustaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälityksen tapoja.
Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana ohjaajana Larisa de Roberti. Länsimäen toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyt ja muut tilaisuudet.
Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja, ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.
Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen
Meillä on neuvontatoimisto ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka Hakunilan HOK: in tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka alueella joka kolmas henkilö maahanmuuttaja. Muutimme tähän uuteen tilaan kesäkuussa ja teimme siellä
laajan remontin. Remontin jälkeen tilassa aloitettiin neuvonnan lisäksi iltapäiväkerhotoiminta ja tapahtumien järjestäminen. Oma toimisto myös Länsimäessä on mahdollistanut neuvonnan kahdessa pisteessä.
Neuvontapisteemme ovat alueemme ulkomaalaistoiminnan keskuksia, joista voidaan ohjata maahanmuuttajia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat.
Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat huomattavasti vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.
Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2019 tarjolla neuvontaa ja kotoutumiskoulutusta, mm. suomen kielen, asioinnin ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja. Se on ollut samalla toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja harrastuskerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa. Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla. Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin.
Hakunilan päiväkeskus on ollut albaaniryhmien käytössä ja siellä on pidetty yhdistyksen tapahtumia.
Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen
Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt vuonna 2019. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä.
Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja asiointikoulutus. vuonna 2012 aloitettu Euroopan pakolaisrahaston tukema kotouttamisprojekti päättyi 2015. Yhdistys oli mukana sosiologi Rebwar Karimin kirjahankkeessa ”Rozanan vanhemmille”. Kirja käsittelee kurdiperheiden kunniaan liittyviä ongelmia. Vuonna 2017 aloitti STEA:n tuella asiointiprojekti yhteistyönä Vantaan kaupunginkirjaston ja Vantaa-infon kanssa. Projektista on vastannut ATKasiantuntija Housam Hamadon. Projekti päättyi vuoden 2019 lopussa.
Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja puhelinneuvonta on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut maahanmuuttajien toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti STEA:n ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös TAIKE, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja monet säätiöt ovat avustaneet yhdistystämme. Yhdistyksen tilinpäätöksen alijäämä vuodelta 2019 oli 4.459,85 euroa.
Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja. Olemme myös järjestäneet turvapaikanhakijoiden infotilaisuuksia.
Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä,
Aluehallintovirastolta ja Taiteen edistämiskeskukselta. Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat STEA: n lisäksi TAIKE ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2019 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon. Hakunilassa toimi vuonna 2019 yhteistyöprojekti Hakunilan seurakunnan kanssa kerran kuukaudessa torstailounaiden merkeissä.
STEA:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir, Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä.
E-asiointi-hanke STEA: n tuella aloitti helmikuussa 2017 Housam Hamadonin johdolla yhteistyössä Vantaan kaupunginkirjaston ja Vantaa-infon kanssa. Hanke toimi vuonna 2019 Länsimäen toimintakeskuksessa, Lumon kirjastossa, Tikkurilan kirjastossa, Tikkurilassa Vantaa-infon tiloissa ja satunnaisesti Myyrmäessä. Se sisälsi monikielisen neuvonnan lisäksi arabiankielisiä e-asiointi-kursseja Lumon ja Tikkurilan kirjastoissa. Asiointikursseja pienryhmille pidettiin myös venäjän ja albanian kielillä
Länsimäessä ja Hakunilassa. Housam Hamadonin lisäksi hankkeessa työskentelivät Aurora Hamadon, Larisa de Roberti ja Harun Osmani. Ohjausryhmässä olivat mukana Eija Kylänpää Lumon kirjastosta ja vaihtuva henkilö Vantaa-infosta yhdistyksemme edustajien lisäksi. Pöytäkirjoista vastasi Sinikka Kovalainen.
Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa tiistaisin ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt kulttuuritilaisuuksia ja vetänyt taideprojektia ja järjestänyt useita taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita, mm. Kunnossa kaiken ikää – projektia. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla. Hakunilan uudessa toimintakeskuksessa kokoontui venäjänkielinen Hyvät ystävät – piiri, jonka toimintaan osallistui myös suomalaisia. Vuonna 2019 Larisa de Roberti järjesti kesäretken senioreille.
Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, makedonian, bosnian, serbian, kroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä. Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2019 säännöllisesti mukana n.85, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.
Vuoden 2019 aikana yhdistyksen molempiin toimipisteisiin, Hakunilaan ja Länsimäkeen, hankittiin uusia tietokoneita, koska entiset olivat kahdeksan vuotta vanhoja ja niiden toiminnassa oli ongelmia. Lisäksi hankittiin kannettavat tietokoneet e-asiointiprojektia ja toiminnanjohtajan kokouksia ja esitelmiä varten.
II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET
Tavoitteet ja aikaansaannokset
Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvojan ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki maahanmuuttajien käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.
Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2019. Siellä järjestettiin pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille. Nuorten toimintaa lisättiin. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen.
Vantaan kaupungin ja Työministeriön Tsempataan-hankkeen työntekijät Tiina Kenttä ja Suvi Lindén työskentelivät perjantaisin Länsimäen tai Hakunilan toimintakeskuksessa vuonna 2019. hankkeessa työskenteli puolipäiväisenä Bassam Arslan, joka edusti yhdistystämme hankkeessa. Projektin loppuseminaarissa Heurekassa kerrottiin, että Hakunilan neuvontapisteessä on autettu yli 70 asiakasta työhön, koulutukseen tai harjoitteluun.
Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2012 aloitti Länsimäessä ja Hakunilassa kotoutumishanke KOTO ja se päättyi vuonna 2015. Sen toiminta loi pohjaa myös myöhemmälle toiminnalle. Länsimäen toimintakeskus remontoitiin vuonna 2013. Sinne saatiin erillinen keittiö ja toimisto. Tilan seinät maalattiin vuonna 2017.
Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella. Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa. Toiminta on jossain määrin jatkunut vapaaehtoisvoimin vuonna 2015–2019.
Neuvonta- ja kriisipiste on perustettu Hakunilaan helmikuussa vuonna 2001.
Sosiologi, toiminnanjohtaja Burhan Hamdon vastaa neuvontapisteen toiminnasta. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan pakolaisten ja muiden ulkomaalaistaustaisten asemaa. Vuonna 2018 toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä osa-aikaista neuvojaa. Tsempataan-hankkeen työntekijät päivystivät Länsimäen tai Hakunilan neuvontapisteessä kerran viikossa. Hakunilassa päivysti myös Vantaan kaupungin varhaiskasvatusneuvoja.
Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa,
johon on vuonna 2016–2019 vaikuttanut uusien oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden määrä. Vuonna 2019 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi
Länsimäessä ja e-asiointi-hankkeen yhteydessä Tikkurilassa, Korsossa ja
Myyrmäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin ja Whatsappin kautta. Neuvontapisteemme toimivat entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteinä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän osallistui ohjausryhmän jäsenenä turvapaikanhakijoiden Vantaan mallin luomiseen.
Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen ja Hakunilan toimintakeskuksissamme.
Vuonna 2019 Burhan Hamdon osallistui suvaitsevaisuutta ja rasismia käsittelevään konferenssiin Dubaissa. Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Burhan Hamdon on kuntaliiton Sote-kehittäjäryhmän jäsen. Hän osallistuu myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Niinistön järjestämiin säännöllisiin tapaamisiin yhdistyksemme edustajana.
E-asiointihankkeen neuvoja Aurora Hamadon osallistui Opetushallituksen tuella työpajaan Varsovassa. Puheenjohtaja, opettaja Harun Osmani toimi
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa varapuheenjohtajana. Hän työskenteli myös erityisesti albaniankielisten neuvojana ja asioinnin kouluttajana. Neuvoja, opettaja Mohedin al Aswad työskenteli maahanmuuttajanuorten ja heidän perheidensä koulutusongelmien parissa järjestämällä mm. iltatapaamisia koululaisten vanhemmille.
Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä. Burhan Hamdon vieraili Vantaalla eri kouluissa virastoissa ja seurakunnassa puhumassa maahanmuuttajien asioista.
Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin.
Lisäksi on neuvottu puhelimen ja sähköpostin kautta.
Vertaistukiryhmien ja terveydenhuoltohenkilöstön vierailujen avulla kohennettiin terveyttä. Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä kahdeksan ja lisäksi erilaisia ryhmiä kokoontui harrastusten merkeissä. Hakunilan päiväkeskuksessa ovat kokoontuneet viikoittain albaaniperheet lähihoitaja Vjollca Ademin johdolla. Albaanimiehillä on ollut myös oma kerhonsa.
Hakunilassa on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 3 tuntia viikossa Vision tuella. Länsimäessä suomen kieltä on opetettu vapaaehtoisvoimin kahdesti viikossa. Visio tuki myös Länsimäen ruoka- ja ompelukursseja. Hakunilassa aloitti Yhteisen pöydän tukema lounastarjoilu perjantaisin.
Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruoanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta. Käsitöiden tekemistä on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vapaaehtoisen ohjaajan tuella.
Yhdistys on työllistänyt vuonna 2019 kolme uutta työntekijää vahtimestarin ja emännän tehtäviin STEA: n tuella. Lisäksi on ollut työntekijöitä palkkatuella ja opiskelijoita harjoittelijoina ja työkokeilijoita TE-toimiston kautta. Koululaisia oli kesätyössä lyhyen aikaa yhteensä kymmenen henkilöä.
Suomen kulttuurin opetusta on tarjottu Länsimäessä ja retkillä, joita tehtiin lähiympäristöön. Terveys- ja liikuntaneuvontaa tarjottiin ja lapsille tukiopetusta ja harrastus- ja taidekursseja, mm. kuvataiteen ja teatterin alalta.
Vertaistukiryhmiä on kokoontunut kaksi Hakunilassa kerran viikossa. Hakunilan päiväkeskuksessa ovat kokoontuneet joka viikko keskustelemaan ja tukemaan toisiaan Balkanin alueelta tulleet pakolaisnaiset. Miehillä on ollut oma ryhmänsä. Sinne on myös järjestetty lasten toimintaa ja lastenhoito ryhmän ajaksi.
Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja naisten ryhmä kokoontui perjantaiaamupäivällä yhteiselle aamiaiselle, jonka tarjoilua on tukenut Yhteinen pöytä -ruokaprojekti.
Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3-4 tuntia kerralla. Tukea on tarjottu myös turvapaikanhakijoille.
Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä.
Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa.
III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET
Tavoitteet ja aikaansaannokset
Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja
maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.
Vuonna 2019 meillä oli seuraavaa ohjelmaa:
- Järjestimme rasisminvastaisen tapahtuman Länsimäessä.
- Osallistuimme naistenpäivän juhlaan Vantaan kaupungintalolla.
- Yhdistyksemme nigerialainen hallituksen jäsen Basil Eneh järjesti nigerialaisen kulttuurin illan Länsimäessä.
- Osallistuimme Kartanon kevät- ja joulujuhliin Hakunilan kartanossa.
- Osallistuimme Hakunila -päivän tapahtumiin Hakunilan ostoskeskuksessa.
- Osallistuimme Länsimäen kyläpäivän tapahtumiin.
- Otavan opisto Mikkelistä vieraili Länsimäessä ja tarjosi koulutusmahdollisuuksia.
- Eid-juhla pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa ja Länsimäen toimintakeskuksessa. Ohjelmaa oli lähinnä lapsille.
- Hakunilan kirkossa olimme mukana järjestämässä Kansainvälistä messua.
- Osallistuimme kirjailija Morsal Haidarin kirjan esittelytilaisuuteen Oodissa.
- Kurdilainen kulttuuritutkijatutkija Rebwar Karimi vieraili Intiasta ja luennoi Länsimäessä ja luennoi kurdien asemasta sota-alueilla.
- Osallistuimme SUN-festivaaliin Vantaan päivän kunniaksi.
- Olimme mukana järjestämässä Arabiemiraattien ja opettaja Mohedin al Aswadin organisoimaa lasten ja nuorten arabiankielistä lukukilpailua, jonka lopputilaisuus pidettiin Pasilan kirjastossa ja jonka voittajat osallistuivat kansainväliseen loppukilpailuun Arabiemiraateissa.
- Järjestimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Martinus-salissa.
- Järjestimme yhdistyksemme uuden Hakunilan tilan pienimuotoiset avajaiset.
- Järjestimme Hakunilan kouluihin harrastustyöpajoja.
- Järjestimme Bulgarian kulttuuri-illan Länsimäessä. Siellä esiintyi mm.
bulgarialainen arkeologi Dora Kestilä.
- Osallistuimme Kotona Suomessa – seminaariin Vanhassa satamassa.
- Järjestimme suomalaisen joulujuhlan kansainvälisellä ohjelmalla Hakunilan toimintakeskuksessa.
- Järjestimme e-asiointi-loppuseminaarin Vernissassa.
- Osallistuimme Tempo-orkesterin 10-vuotisjuhlakonserttiin Martinus-salissa.
- Järjestimme Hakunilan tiloissamme runoillan Jyrki Paalijärven runoteoksen ilmestymisen kunniaksi. Teosta kommentoi kirjailija KIamars Baghbani.
- Järjestimme Korean kulttuurin illan Hakunilan päiväkeskuksessa.
- Järjestimme Hakunila-festivaalin yhteistyössä Hakunilan kyläyhdistyksen kanssa.
- Olimme mukana järjestämässä Sacred Music Festival – tapahtumaa Helsingissä Kulttuurikeskus Caisassa.
- Järjestimme Savoy-teatterissa musiikkia ja tanssia sisältäneen konsertin ja tapahtuman Tuhat ja yksi itämaista säveltä.
- Osallistuimme Vantaan kaupungin Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelman tapahtumiin.
- Isännöimme Eestin Sosiaaliministeriön delegaatiota Hakunilan toimintakeskuksessa.
- Osallistuimme Digi-in – hankkeen seminaariin THL: n tiloissa.
- Osallistuimme Pohjoismaiden yhteistyöseminaariin Paasitornissa. Seminaari käsitteli NGO – viranomaiset – yhteistyötä.
- Osallistuimme Tsempataan yhdessä – hankkeen loppuseminaariin Heurekassa.
- Yhdistys järjesti jäsenilleen omakustanteisen Bukarestin matkan kesällä 2019. Matkalle osallistui parikymmentä henkilöä.
Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme ja muualla järjestimme seuraavat taidenäyttelyt, joista vastasi Larisa de Roberti:
- Katarina Z – venäläinen taiteilija
- Akbar Seppidam – iranilainen taiteilija
- Anna Nikolaeva – venäläinen taiteilija
- Tiina Savina
Lisäksi Länsimäessä oli useita Larisa de Robertin ja taiteilijoiden järjestämiä taidetyöpajoja ja. Näyttelyiden avajaisissa oli musiikkiohjelmaa ja luettiin runoja.
Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedotimme kotisivumme, Facebookin, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia. Tiedottaminen oli riittävää käytettävissä olevat tilat huomioiden.
Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE ja säätiöt.
Muu toiminta vuonna 2019
Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja järjestetty kulttuurityöpajoja Hakunilassa ja Länsimäessä. Yhdistyksellä oli myös Länsimäessä kuvataidekerho, läksypiiri ja nuorten luku- ja kokkauskerho ja muuta toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun. Hakunilassa toimivat lasten kuvataidekerho ja siellä annettiin lapsille ja nuorille viulunsoiton opetusta.
Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2019 palkattuina kymmenen nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Taiteen edistämiskeskuksen, Alli Paasikivi – säätiön, Uudenmaan kulttuurirahaston, 7: nde Mars Fonden – säätiön ja EteläSuomen aluehallintoviraston tuella.
Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.
IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisityö on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2019 neuvontapisteet olivat edelleen suosittuja ja niiden toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Tiloihimme myös osattiin tulla entistä paremmin, koska ne ovat tulleet tutuiksi alueen asukkaille.
Neuvontapisteiseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä tutustutettiin kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin. Uusien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulo ja oleskelulupien saanti laajensi toimintaa vuonna 2019. Housam ja Aurora Hamadonin vetämä E-asiointi-hanke toimi Länsimäen ja Hakunilan lisäksi Tikkurilassa, Korsossa vuonna ja Myyrmäessä 2019.
Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toimintaan vuonna 2019 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Siellä toimi myös easiointihanke.
Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet maahanmuuttajien toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen projekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2019.
Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.
V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO
Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin.
Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin.
Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin Harun Osmani ja muiksi hallituksen jäseniksi vuodelle 2020 valittiin seuraavat henkilöt:
Burhan Hamdon, sihteeri, Mohedin al Aswad, varapuheenjohtaja, Eila Järvinen, rahastonhoitaja, Larisa de Roberti, Housam Hamadon, Anja Meri, Jyrki Paalijärvi, Taisto Mäntynen, Veini Vuorela, Kiamars Baghbani Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat henkilöt:Aurora Hamadon, Dora Kestilä, Abdelhai Azzouzi, Jean Bitar, Sinikka Kovalainen, Naima el Issaoui, Vjollca Ademi, Rebwar Karimi, Mona Abdelgadir, Basil Eneh.
Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, syyrialaisten, libyalaisten, marokkolaisten ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja. Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan kulttuuriasioissa oman kansallisuusryhmänsä tapaan.
Yhdistys on järjestänyt kevätkokouksen 14.5.2019 ja syyskokouksen 15.12.2019, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty neljä: 9,4, 14.5, 19.11 ja 15.12. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2019 on jatkanut opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen.
Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime Facebookin jäsenmäärä kasvoi huomattavasti.
LOPPULAUSE
Yhdistys toimi vuonna 2019 monissa eri asioissa, mutta keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja turvapaikanhakijoiden auttaminen ja e-asiointihanke. Yhdistys auttoi asiakkaita työllistymään ja autoimme myös paljon työperäisiä maahanmuuttajia hoitamaan asioitaan Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten kanssa. Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen, e-asioinnin ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. TEtoimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.
Neuvonta, perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ja kulttuuritapahtumat ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.
Hakunilan lähiö sai vuonna 2015 Vuoden kaupunginosa -palkinnon Suomen kotiseutuliitolta. Palkinnon perusteluissa mainittiin mm. yhdistyksemme, joka on vastannut alueen monikulttuurisesta toiminnasta yhteistyökumppaneidensa kanssa. Se on innostanut ihmisiä toimimaan.
