HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2020

 

 

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

 

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut maahanmuuttajien neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on parannettu ja viime aikoina on autettu myös turvapaikanhakijoita ja äskettäin turvapaikan saaneita. Yhdistys on luonut yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaistaustaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälityksen tapoja. 

 

Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana ohjaajana Larisa de Roberti. Länsimäen toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyt ja muut tilaisuudet.

 

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja, ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

 

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

 

Meillä on neuvontatoimisto ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka Hakunilan HOK: in tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka alueella joka kolmas henkilö maahanmuuttaja. Muutimme tähän uuteen tilaan kesäkuussa 2019 ja teimme siellä laajan remontin. Remontin jälkeen tilassa aloitettiin neuvonnan lisäksi iltapäiväkerhotoiminta ja tapahtumien järjestäminen. Oma toimisto myös Länsimäessä on mahdollistanut neuvonnan kahdessa pisteessä. Neuvontapisteemme ovat alueemme ulkomaalaistoiminnan keskuksia, joista voidaan ohjata maahanmuuttajia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat.

 

Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat huomattavasti vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

 

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2020 tarjolla neuvontaa ja kotoutumiskoulutusta, mm. suomen kielen, asioinnin ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja.  Se on ollut samalla toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja harrastuskerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa.  Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla.  Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin. Neuvonnan ja pienryhmien toimintaa lukuun ottamatta edellä mainittu toiminta oli koronan takia osan ajasta tauolla vuonna 2020.

 

Hakunilan päiväkeskus on ollut albaaniryhmien käytössä ja siellä on pidetty yhdistyksen tapahtumia. Tämä toiminta on ollut keskeytynyttä keväästä 2020 jolloin kaupungin tilat suljettiin ryhmiltä toistaiseksi.

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt vuonna 2020. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja iltaneuvonnan aloittaminen. Vuonna 2017 aloitti STEA:n tuella asiointiprojekti yhteistyönä Vantaan kaupunginkirjaston ja Vantaa-infon kanssa. Projektista on vastannut ATK-asiantuntija Housam Hamadon. Projekti päättyi vuoden 2019 lopussa. Housam Hamadon jatkoi neuvontaa etänä, kun saimme STEA:lta projektin, joka oli tarkoitettu korona-ajan tueksi. Projektissa käytettiin monipuolisesti etätyön menetelmiä.

 

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja puhelinneuvonta on ollut aktiivista.  Vuonna 2020 Länsimäen asiointineuvonta toimi suuren osan ajasta etänä ja lisäksi meillä oli koronan takia erityisavustus etäneuvontaan, jossa käytettiin uusia etäneuvonnan metodeja. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa, mutta vain vähän aikaa vuonna 2020. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen kanssa aktiivisesti koronaneuvontaan vuonna 2020. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut maahanmuuttajien toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti STEA:n ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös TAIKE ja säätiöt ovat avustaneet yhdistystämme.

 

 

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja, mutta näistä voitiin normaaliin tapaan toteuttaa lähinnä lasten toiminta ja pienryhminä muu toimintaa koronarajoitusten aikana. Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Aluehallintovirastolta ja Taiteen edistämiskeskukselta.  Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Tämä kulttuuritoiminta oli vähäistä vuonna 2020 luikuun ottamatta taidenäyttelyitä, joita järjestimme Länsimäessä koko vuoden ajan. Varsinaista neuvontaa rahoittivat STEA: n lisäksi TAIKE ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2020 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon. Hakunilassa toimi vuonna 2020 yhteistyöprojekti Hakunilan seurakunnan kanssa kerran kuukaudessa torstai-lounaiden merkeissä, mutta se keskeytyi keväällä 2020.

 

STEA:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia, turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajanneuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Mona Abdelgadir, Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä ja osittain etänä. Erillisestä etätyöprojektista vastasi Housam Hamadon. Projektissa käytettiin monia teknisiä etäneuvontaan sopivia ohjelmia.

 

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa tiistaisin ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt kulttuuritilaisuuksia ja vetänyt taideprojektia ja järjestänyt useita taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla pienimuotoisena vuonna 2020.

 

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, makedonian, bosnian, serbian, kroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä.  Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2020 säännöllisesti mukana n 50, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

 

Vuoden 2020 aikana yhdistykseen hankittiin uusia kannettavia tietokoneita etätyötä varten.

 

 

 

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET    

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvojan ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki maahanmuuttajien käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

 

 

Länsimäen toimintakeskus tarjosi perheneuvontaa ja pienryhmätoimintaa vuonna 2020. Siellä järjestettiin pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille koronarajoitusten puitteissa. Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen. Vantaan kaupungin ja Työministeriön Tsempataan-hankkeen työntekijät Tiina Kenttä ja Henna Laakkonen ja Ida Kauria työskentelivät perjantaisin Länsimäen tai Hakunilan toimintakeskuksessa vuonna 2020. Hankkeessa työskenteli puolipäiväisenä Bassam Arslan, joka edusti yhdistystämme. Asiakkaita on autettu työhön, koulutukseen tai harjoitteluun.

 

Vuonna 2020 aloitti Tsempataan-STEA-hanke. Se on neljän maahanmuuttajajärjestön yhteinen hanke, josta vastaa Vantaan venäläinen klubi. Sen tarkoitus on maahanmuuttajien sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen Vantaalla. Yhdistyksemme neuvojana hankkeessa toimii Abderhime Lamghari.

 

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2020 kulttuuritoiminta rajoittui taidenäyttelyihin ja pienryhmien kulttuuritoimintaan lukuun ottamatta alkuvuotta 2020.  

 

Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella.  Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa. Toiminta on jossain määrin jatkunut vapaaehtoisvoimin vuonna 2015–2020.

 

Neuvonta- ja kriisipiste on perustettu Hakunilaan helmikuussa vuonna 2001. Sosiologi, toiminnanjohtaja Burhan Hamdon vastaa neuvontapisteen toiminnasta. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston, ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan pakolaisten ja muiden ulkomaalaistaustaisten asemaa. Vuonna 2020 toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä kokopäiväistä ja viisi osa-aikaista neuvojaa ja etäneuvoja Korona-ajan projektin kautta. Tsempataan-hankkeen työntekijät päivystivät Länsimäen tai Hakunilan neuvontapisteessä kerran viikossa. Hakunilassa päivysti myös Vantaan kaupungin varhaiskasvatusneuvoja.

 

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja neuvontatoiminta on ollut koko ajan kasvussa, johon on vuonna 2016–2020 vaikuttanut uusien oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden määrä ja Hakunilaan muualta Suomesta muuttaneiden huomattava määrä. Vuonna 2020 Hakunilan toimipisteessä oli sekä työperäisten maahanmuuttajien että koululaisten vanhempien iltaneuvontaa. Työperäisiä maahanmuuttajia neuvoivat Harun Osmani ja Aferdita Sylaj Shehu ja koululaisten vanhempia Mohedin al Aswad. Mohedin al Aswad palkittiin tästä työstä kulttuuriseppä-palkinnolla. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin ja Whatsappin kautta erityisesti vuonna 2020.

 

Neuvontapisteemme toimivat entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteinä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen ja Hakunilan toimintakeskuksissamme.  

 

Burhan Hamdon on osallistunut aktiivisesti maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Hän osallistuu myös Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen järjestämiin tapaamisiin yhdistyksemme edustajana. Hän on THL:n Digi-In-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Yhdistyksen naisten kerhoneuvojana toiminut Naima el Issaoui oli Vantaan opetuslautakunnassa. Yhdistyksen puheenjohtaja Harun Osmani oli Monikulttuurisen neuvottelukunnan jäsen.

 

Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä. Tämä toiminta oli mahdollista vain vuoden 2020 alussa.

 

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin. Lisäksi on neuvottu puhelimen ja sähköpostin kautta.  Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä kahdeksan ja lisäksi erilaisia ryhmiä kokoontui harrastusten merkeissä. Hakunilan päiväkeskuksessa ja toimintakeskuksessa ovat kokoontuneet viikoittain albaaniperheet lähihoitaja Vjollca Ademin johdolla. Albaanimiehillä on ollut myös oma kerhonsa. Tämä toiminta keskeytyi keväällä 2020 koronan takia ja jatkui osittain syksyllä.

 

Hakunilassa on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 2 tuntia viikossa Vision tuella.  Länsimäessä suomen kieltä on opetettu vapaaehtoisvoimin kahdesti viikossa. Visio tuki myös Länsimäen ruoka- ja ompelukursseja. Hakunilassa aloitti Yhteisen pöydän tukema lounastarjoilu perjantaisin, mutta keväällä 2020 se muutettiin ruokajakeluksi. Toiminta keskeytyi ajoittain koronarajoitusten takia.

 

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruoanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta. Käsitöiden tekemistä on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vapaaehtoisen ohjaajan tuella. Tämä toiminta oli hyvin rajoittunutta kevään 2020 jälkeen.

On ollut työntekijöitä palkkatuella ja opiskelijoita harjoittelijoina ja työkokeilijoita TE-toimiston kautta. Koululaisia oli kesätyössä lyhyen aikaa yhteensä viisi henkilöä.

 

Suomen kulttuurin opetusta on tarjottu Länsimäessä ja retkillä, joita tehtiin lähiympäristöön. Terveys- ja liikuntaneuvontaa tarjottiin ja lapsille tukiopetusta ja harrastus- ja taidekursseja, mm. kuvataiteen ja teatterin alalta. Seniori-ikäisille suunnatun kulttuuritoiminnan avustuksella, jota saimme Vantaan kaupungilta, toteutettiin kuvataide- ja teatteritoimintaa Larisa de Robertin johdolla.

 

Länsimäessä on kokoontunut 3 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja naisten ryhmä kokoontui perjantaiaamupäivällä yhteiselle aamiaiselle, jonka tarjoilua on tukenut Yhteinen pöytä -ruokaprojekti.  

Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3–4 tuntia kerran viikossa. 

Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä. 

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa. 

Tämä toiminta jatkui pienimuotoisena kevään 2020 jälkeen.

 

 

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

 

 

Vuonna 2020 meillä oli seuraavaa ohjelmaa:

 

 

1. Vuoden 2020 alussa osallistuimme Rauhanfoorumiin Helsingin yliopistolla.

 

1. Osallistuimme naistenpäivän juhlaan Vantaan kaupungintalolla.

 

1. Osallistuimme Korson Lumossa Yhteisymmärrysviikon avajaisiin.  

 

1. Hakunilan kirkossa olimme mukana järjestämässä yhteistä lounasta kerran kuukaudessa keväällä 2020.

 

1. Kosovon Sisäministeriön edustajat vierailivat Hakunilan toimintakeskuksessa.

 

1. Järjestimme Maailmanmusiikin illan Hakunilan kirkossa.

 

1.  Olimme mukana järjestämässä Arabiemiraattien ja opettaja Mohedin al Aswadin organisoimaa lasten ja nuorten arabiankielistä lukukilpailua, jonka lopputilaisuus pidettiin Hakunilan toimintakeskuksessa.

 

1.  Järjestimme virtuaalisen monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Martinus-salissa yhdessä Vantaan kulttuuripalvelujen kanssa.

 

1. Osallistuimme Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmaan.  

 

1. Järjestimme Hakunilan kouluihin harrastustyöpajoja.

 

1. Osallistuimme Äidit mukaan hankkeen loppuseminaariin.

 

1. Nuorille järjestettiin Halloween-pysäkki

 

1. Julkaisimme kirjailija Kiamars Baghbanin kokoaman ja toimittaman eri kansojen satu- ja tarinakokoelman.

 

 

 

 

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme ja muualla järjestimme viisi taidenäyttelyä, joista vastasi Larisa de Roberti:

 

1. Toivo Igo - Valokuvanäyttely

 

2. Irina Pärn - Taidenäyttely

 

3. Issa Alfawazi - Taidenäyttely

 

4. Arman Erkechev - Taidenäyttely

 

5. Hassan Alkhatib - Taidenäyttely

 

 

Lisäksi Länsimäessä oli muutamia Larisa de Robertin ja taiteilijoiden järjestämiä taidetyöpajoja.  

 

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin. Tiedotimme kotisivumme, Facebookin, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia. Korona rajoitti osallistumista.

 

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE ja säätiöt.

 

Muu toiminta vuonna 2020

 

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista ja järjestetty kulttuurityöpajoja Hakunilassa ja Länsimäessä.  Yhdistyksellä oli myös Länsimäessä kuvataidekerho, läksypiiri ja nuorten luku- ja kokkauskerho ja muuta toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun.  Hakunilassa toimivat lasten kuvataidekerho, shakkikerho ja siellä annettiin lapsille ja nuorille viulunsoiton opetusta. Nuorten toiminta oli ajoittain keskeytynyt koronarajoitusten takia ja toimintaa oli myös etänä.

 

Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2020 palkattuina viisi nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Vantaan kaupungin, Taiteen edistämiskeskuksen, Alli Paasikivi – säätiön, Uudenmaan kulttuurirahaston ja 7: nde Mars Fonden – säätiön tuella.

 

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

 

 

 

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisityö on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2020 neuvontapisteet olivat edelleen suosittuja ja niiden toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Tiloihimme myös osattiin tulla entistä paremmin, koska ne ovat tulleet tutuiksi alueen asukkaille. Etäneuvontaa kehitettiin vuonna 2020.

 

Neuvontapisteiseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä tutustutettiin kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin. Tämä toiminta oli koronan takia keskeytyksissä suurimman osan vuodesta 2020.

 

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toimintaan vuonna 2020 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin. Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Toiminta toteutettiin pienryhmissä vuonna 2020.

 

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet maahanmuuttajien toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen projekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2020. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

 

 

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

 

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin.

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin Harun Osmani ja muiksi hallituksen jäseniksi vuodelle 2020 valittiin seuraavat henkilöt:

Burhan Hamdon, sihteeri, Mohedin al Aswad, varapuheenjohtaja, Eila Järvinen, rahastonhoitaja, Larisa de Roberti, Housam Hamadon, Anja Meri, Jyrki Paalijärvi, Taisto             Mäntynen, Veini Vuorela, Kiamars Baghbani Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat henkilöt:Aurora Hamadon, Dora Kestilä, Abdelhai Azzouzi, Jean Bitar, Sinikka Kovalainen, Naima el Issaoui, Vjollca Ademi, Rebwar Karimi, Mona Abdelgadir, Basil Eneh. Syyskokous siirrettiin vuodelle 2021 hallituksen päätöksellä koronan aiheuttamien ongelmien takia, joten uusi hallitus valitaan keväällä 2021.

 

Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, syyrialaisten, libyalaisten, marokkolaisten ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja.  Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan kulttuuriasioissa oman kansallisuusryhmänsä tapaan.

 

Yhdistys on järjestänyt kevätkokouksen 7.10.2020, jossa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokous pidettiin etänä 9.11.2020 ja sovittiin vain syyskokouksen siirtämisestä keväälle. Yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2020 on jatkanut opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen.

 

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuodesta Facebookin jäsenmäärä kasvoi huomattavasti.

 

 

LOPPULAUSE

Yhdistys toimi vuonna 2020 monissa eri asioissa, mutta keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja etäneuvonnan kehittäminen. Yhdistys auttoi asiakkaita työllistymään ja autoimme myös paljon työperäisiä maahanmuuttajia hoitamaan asioitaan Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten kanssa.  Koululaisten vanhempien ja työperäisten maahanmuuttajien neuvonta laajentui vuonna 2020.  Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen, e-asioinnin ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. TE-toimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

 

Neuvonta, perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ja kulttuuritapahtumat ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita. 

 

Hakunilan lähiö sai vuonna 2015 Vuoden kaupunginosa -palkinnon Suomen kotiseutuliitolta. Palkinnon perusteluissa mainittiin mm. yhdistyksemme, joka on vastannut alueen monikulttuurisesta toiminnasta yhteistyökumppaneidensa kanssa. Se on innostanut ihmisiä toimimaan. 

 

Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen koronan takia. Toimintaa piti sopeuttaa koronarajoituksiin. Neuvonta toimi silti täysipainoisesti sekä neuvontapisteissä että etänä. Koronaneuvontaa annoimme eri kielillä, jaoimme maskeja ja informaatiota ympäristöön ja myös median kautta. Tuimme Vantaan kaupungin ja muiden viranomaisten koronaneuvontaa tiedottamalla ajankohtaisista ohjeista koko vuoden ajan.