HAKUNILAN KANSAINVÄLINEN YHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

 

 

 

I YLEISTÄ

 

Toiminnan yleistavoite

 

Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tavoite on parantaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien asemaa ja auttaa heitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös suomalaisten ja ulkomaalaisten yhteistoiminnan lisääminen. Erityisesti Hakunilan alueella olemme pyrkineet tavoittamaan kaikki suurimmat kieliryhmät mukaan toimintaan, joka onkin onnistunut, vaikka alueella asuu monia eri kansallisuuksia. Tärkein tavoite on vuosia ollut ulkomaalaisten neuvonta, kotouttaminen ja tukeminen kriisitilanteissa. Yhdistys on myös esitellyt vieraita kulttuureja rasismin poistamiseksi. Rasisminvastainen toiminta on kuulunut alusta asti ohjelmaamme. Ulkomaalaisten naisten ja lasten ja nuorten asemaa on pyritty parantamaan. Yhdistys on halunnut luoda yhteistyöverkoston erilaisten ulkomaalaisten asemaa parantamaan pyrkivien tahojen kanssa. Yhdistys tiedottaa myös Internetin ja Facebookin kautta ja haluaa hyödyntää uusia tiedonvälitystapoja.  

Toimintamme on tukenut myös senioreja, Seniorien pysäkki Länsimäessä on toiminut vuosina 2006–2008. Toiminta on jatkunut sen jälkeen lähinnä venäjänkielisten seniorien toimintana, jota on vetänyt Larisa de Roberti.   Länsimäessä oleva toimitila on mahdollistanut myös taidenäyttelyjen ja muiden tilaisuuksien järjestämisen.

 

Yhdistys on monikulttuurinen ja sen jäsenet edustavat eri uskontoja ja yhdistyksemme on luonut uskontojen välistä vuoropuhelua. Yksi päämääristämme on poistaa eri kansojen ja kulttuurien välisiä kommunikaation esteitä ja sovitella vaikeissakin ristiriidoissa erilaisia näkökantoja.

 

 

Yhdistyksen toimintaympäristön kehittyminen

 

Neuvontatoimistomme sijaitsee Hakunilan Huollon tiloissa keskeisellä paikalla Hakunilassa, jonka asukkaista n. 21 % on ulkomaalaisia. Oma toimisto on mahdollistanut neuvonnan. Neuvontapiste on alueen kaiken ulkomaalaistoiminnan keskuspaikka, josta voidaan ohjata ulkomaalaisia edelleen ja auttaa heitä etsimään kaikkea mitä he tarvitsevat. Hakunila ympäristönä on vuosia sitten ollut levoton, mutta ulkomaalaisten, paikallisten aktiivien ja viranomaisten toiminta on korjannut tilannetta. Olemme osallistuneet aktiivisesti alueen kehittämisprosessiin ja turvallisuustalkoisiin ja olleet niiden osalta monikulttuurisuuden asiantuntijoina. Pahimmat ristiriidat eri väestöryhmien välillä ovat vähentyneet. Olemme keskittyneet neuvontapalveluiden laadun ja määrän lisäämiseen ja kotouttamisen kehittämiseen. Neuvontapiste on palvellut koko pääkaupunkiseutua ja asiakkaita on ollut myös muualta Suomesta. Yhdistyksellä on projekteja koko pääkaupunkiseudulla ja sen toimintaympäristö on laajentunut jatkuvasti.

 

Yhdistyksellä on Länsimäessä toimitila, jossa oli vuonna 2014 tarjolla neuvontaa ja koulutusta, mm. suomen kielen ja ATK:n opetusta ja kotitalous- ja ompelukursseja.  Se on ollut samalla yhdistyksemme toimintakeskus, jossa järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Siellä toimivat lasten taidekerhot ja siellä oli maahanmuuttajanaisten toimintaa.  Siellä toimi myös venäjänkielinen sunnuntaipiiri Larissa de Robertin johdolla.  Venäjänkielistä neuvontaa oli tarjolla tiistaisin. Vuonna 2014 aloitti Aluehallintoviraston tuella venäjänkielisten nuorten foorumi, josta vastasi Larisa de Roberti.

 

 

Katsaus yhdistyksen jäsenmäärään, toimintaan ja talouteen

 

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähän lisääntynyt vuonna 2014. Yhdistyksessä on aktiivisesti toimivia eri kulttuurien ryhmiä ja mukana on ihmisiä monista kieliryhmistä. Yhdistyksen toiminnan keskeinen alue on ollut neuvonnan edelleen kehittäminen ja vuonna 2012 aloitettu Euroopan pakolaisrahaston tukema kotouttamisprojekti, joka jatkui koko vuoden 2014 ajan.    

Vuonna 2011 alkoi Hakunilassa HakuVerkon toiminta ja World Design Capital – hanke, joissa olimme mukana.  Näissä hankkeissa pyrittiin lisäämään osallistumista ja ympäristön hallintaa.

Vuonna 2012 alkoi Kiamars Baghbanin johdolla maahanmuuttajien rikoksia selvittelevä ja rikollisuuden torjuntakeinoja etsivä projekti, jota tuki Rikoksentorjuntaneuvosto. Loppuseminaari pidettiin 2014 toukokuussa jolloin myös julkaistiin maahanmuuttajia ja rikoksia käsittelevä kirja.

 

Neuvontaa on järjestetty Hakunilassa ja Länsimäessä yli 12 kielellä ja puhelinneuvonta on ollut aktiivista. Sen lisäksi on järjestetty koulutusta, kerhoja ja yleisötilaisuuksia myös suomalaisten kanssa. Yhdistys on osallistunut kaupungin ja järjestöjen yhteisiin tapahtumiin. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto ja se on osallistunut ulkomaalaisten toiminnan organisoimiseen Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla. Se on osa rasisminvastaista verkostoa. Yhdistyksen talous on perustunut ensisijaisesti RAY:n, Euroopan Pakolaisrahaston ja Vantaan kaupungin avustuksiin, mutta myös Opetusministeriö, Rikoksentorjuntaneuvosto ja monet muut tahot ovat avustaneet yhdistystämme.

 

Yhdistyksen toiminta on neuvonnan ja kotouttamisen lisäksi sisältänyt naisten-, nuorten- ja lastenkerhoja, seniorien toimintaa, kulttuuritapahtumia, luentoja ja seminaareja.  Olemme saaneet tukea erilaisiin projekteihin yksityisiltä säätiöiltä, Aluehallintovirastolta ja Taiteen edistämiskeskukselta.  Myös kulttuuriin saadut avustukset on käytetty niin, että neuvontatyö on hyötynyt tästä toiminnasta. Neuvojamme ovat usein osallistuneet kulttuuritilaisuuksiin ja niiden kautta olemme saaneet uusia asiakkaita. Tilaisuudet ovat myös hyvä tapa integroida maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska niihin osallistuu paljon suomalaisia, joiden kautta on mahdollista päästä mukaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Varsinaista neuvontaa rahoittivat RAY:n lisäksi Pakolaisrahasto, Opetusministeriö ja Vantaan kaupunki, jolta saimme vuonna 2014 kumppanuusrahoituksen ja yhdistyksemme kuuluu Vantaalla yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon.

 

RAY:n avustusta saimme kokopäivätoimisen, neljällä eri kielellä (suomi, englanti, arabia,

turkki) palvelevan yhdistyksen toiminnanjohtajan-neuvojan ja hänen toimipisteensä kuluihin. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin lisäksi neuvontaa antoivat Harun Osmani, Mohedin al Aswad, Larissa de Roberti, Housam Hamadon, Aurora Hamadon, Mona Abdelgadir, Farhia Abdi ja Eila Järvinen ja satunnaisesti muut. Neuvontaa oli tarjolla sekä Hakunilan että Länsimäen toimipisteissä.  Länsimäessä ja Hakunilassa työskentelivät KOTO-hankkeen puitteissa vuonna 2014 Mona Abdelgadir, Farhia Abdi ja Aurora Hamadon.

 

Larisa de Roberti on vastannut yhdistyksen venäjänkielisestä neuvonnasta ja kulttuuritoiminnasta. Venäjänkielistä neuvontaa on ollut kerran viikossa ja sunnuntaisin Larisa on järjestänyt kulttuuritilaisuuksia ja lisäksi useita taidenäyttelyitä. Larisa on myös hoitanut liikuntahankkeita, mm. Kunnossa kaiken ikää – projektia. Länsimäessä ja Hakunilassa jatkui myös seniorien toiminta Larisa de Robertin johdolla. Länsimäen toimintakeskuksessa kokoontui seniorien sunnuntaipiiri sekä asiapitoisen että taiteellisen ohjelman merkeissä.

 

Yhdistyksessä saa neuvontaa edellä mainittujen kielten lisäksi mm. saksan, ruotsin, viron, bulgarian, romanian, tshetshenian, venäjän, albanian, serbokroatian, kurdin, farsin, somalin ja ibon kielillä.  Projekteissa ja kerhoissa on ollut ohjaajia ja muita työntekijöitä, joille on maksettu tuntipalkkaa. Vapaaehtoistyöntekijät, joita on ollut vuonna 2014 säännöllisesti mukana n. 60, ovat olleet merkittävä taloudellinen tekijä. Lisäksi oli paljon tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä.

II TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistys sai toimitilan käyttöönsä vuoden 2001 alusta ja tavoitteena oli neuvonta- ja kriisipisteen toiminnan käynnistäminen palkatun neuvontatyöntekijän ja vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Pyrkimyksenä oli myös luoda yhteistyöverkosto ja tietopankki ulkomaalaisten käyttöön. Neuvontapisteen toiminta haluttiin suunnata myös suomalaisille rasismin vähentämiseksi alueelta.

 

Länsimäen toimintakeskusta kehitettiin edelleen vuonna 2014. Siellä laajennettiin erityisesti pakolaisnaisten kotouttamista ja koulutusta. Se sisälsi mm. suomen kielen opetusta, työnhakua, opintojen hakua, liikuntaa, kotitalousneuvontaa, käsitöiden opetusta, vertaistukitoimintaa, lasten kasvatukseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa lapsille. Psykologi Mona Abdelgadir veti naisten ryhmiä, joissa käsiteltiin perheiden ongelmia. Länsimäessä oli seniorien toimintaa Larissa de Robertin johdolla. Tavoitteena oli pakolaisten kotouttaminen ja seniorien tukeminen.

 

Länsimäen toimintakeskuksen yksi tavoite on ollut kulttuuritoiminnan, mm. näyttelyiden ja juhlien, avulla kehittää alueen kulttuuria ja samalla edistää maahanmuuttajien integraatiota. Siellä on vietetty eri kulttuurien juhlia ja järjestetty lapsille omaa ohjelmaa. Tavoitteena oli kohtaamispaikan kehittäminen ja osallistumisen lisääminen. Tilassa on pyritty tekemään mahdolliseksi eri kansallisuuksien kohtaaminen ja suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden luominen. Vuonna 2012 aloitti Länsimäessä ja Hakunilassa KOTO-hanke. Länsimäen toimintakeskus remontoitiin vuonna 2013. Sinne saatiin erillinen keittiö ja toimisto. Tilaa kunnostettiin myös muuten.

 

Venäjänkielisten nuorten VNV-hanke toimi Länsimäen toimintakeskuksessa vuonna 2014 Aluehallintoviraston tuella.  Tarkoituksena oli yhdistää Vantaan venäjänkielisiä nuoria toimimaan yhdessä ja tarjota heille informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta. Hanke sisälsi neuvontaa ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia, mm. usean venäläisen nuoren taiteilijan näyttelyt ja kulttuuriohjelmaa niiden avajaisissa.

 

Neuvonta- ja kriisipisteen perustaminen onnistui helmikuussa vuonna 2001. Yhdistys palkkasi sosiologi Burhan Hamdonin toiminnanjohtajaksi ja vastaamaan neuvontapisteen toiminnasta. Hänellä oli paljon kokemusta monikulttuurisesta työstä, joten neuvontatyön käynnistäminen ja edelleen ylläpitäminen on sujunut häneltä mallikkaasti. Hän on luonut yhdessä yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston ja yhdistys on osallistunut Vantaan ja pääkaupunkiseudun erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla parannetaan ulkomaalaisten asemaa. Vuonna 2014 toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksessä toimi neljä osa-aikaista neuvojaa ja KOTO-hankkeen neuvojat.

 

Neuvontapisteellä on ollut paljon asiakkaita ja toiminta on ollut koko ajan kasvussa. Vuonna 2014 järjestimme neuvontaa Hakunilan lisäksi Länsimäessä. Puhelinneuvojat olivat aina tavoitettavissa. Neuvontaa tarjottiin myös sähköpostin kautta. Neuvontapiste toimi entiseen tapaan maahanmuuttajien tukipisteenä mitä erilaisimmissa asioissa. Neuvontapisteessä työskentelevä toiminnanjohtaja on osallistunut moniin Vantaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistyksemme neuvontaa ovat käyttäneet hyväkseen myös pienemmät maahanmuuttajien yhdistykset. Olemme tukeneet muita yhdistyksiä tekemällä hakemuksia, neuvomalla rahoitus- ja toimintakysymyksissä ja tarjoamalla tiloja käyttöön Länsimäen toimintakeskuksestamme.

 

Burhan Hamdon osallistui vuonna 2014 CIMO:n työpajoihin.  Hän on myös osallistunut aktiivisesti muuhun maahanmuuttajien ja viranomaisten yhteistyöhön. Yhdistys teki yhteistyötä Vantaan Osallisena Suomessa – hankkeen ja Sportia-liikuntahankkeen kanssa.  Burhan Hamdon osallistui RAY:n viestintäpäivään, HYVIS-seminaariin Heurekassa, Migrin kotoutumis-ohjelman kuulemistilaisuuteen, Solid-rahaston seminaariin Eila Järvisen kanssa,  Rikoksentorjunnan päätösseminaariin Heurekassa, Osallisena Suomessa – loppuseminaariin, Helsinki-seuran 80-vuotisjuhlaan ja Syyria-tilaisuuksiin, mm Düsseldorfissa syyrialaisia pakolaisia koskevaan tilaisuuteen.   Hän oli mukana myös FIMU:n tilaisuuksissa. Myös KOTO-projektin työntekijät ja Larisa de Roberti ja puheenjohtaja Harun Osmani osallistuivat erilaisiin seminaareihin.

 

Liettualaisia viranomaisia vieraili Suomessa ja Burhan Hamdon oli puhumassa heille järjestetyssä tilaisuudessa. Pidimme info-tilaisuuksia uusille syyrialaisille kiintiöpakolaisille.

 

Yhdistyksen hallituksen jäsen Taisto Mäntynen toimi kaupunginhallituksessa. Lautakunnissa ja Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnassa varapuheenjohtajana toimi Harun Osmani, joka oli myös varavaltuutettu. Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli alueen Safety-ryhmässä , jossa on mukana mm. poliisitoimi. Burhan Hamdon on ollut vakituinen jäsen alueen turvallisuusryhmässä.

 

KOTO-hanke

 

Yhdistyksellä alkoi kesäkuussa 2012 Euroopan Pakolaisrahaston KOTO-hanke, joka tarjoaa tukea ja neuvontaa pakolaistaustaisille perheille ja naisille. Se tähtää tietojen ja taitojen lisääntymiseen. Se tarjoaa vertaistukea ja toimintaa. Se tutustuttaa lähiympäristöön ja pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaan.  Se kotouttaa osallistujia suomalaiseen yhteiskuntaan. Kesällä 2014 projekti jatkui KOTO 3 – nimellä ja siinä korostettiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Vuonna 2014 Vantaalle ja muualle tuli uusia syyrialaisia kiintiöpakolaisia, joiden auttaminen ja neuvonta olivat KOTO 3 – hankkeen yksi tärkeimmistä tehtävistä.

 

KOTO 3 on Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen hallinnoima hanke.  Euroopan unionin pakolais-rahasto rahoittaa hanketta. Sitä rahoittavat myös RAY ja Vantaan kaupunki. Se jatkuu vuoden 2015 toukokuuhun.  Hankkeessa tietotasoa on parannettu ATK-opetuksen ja suomen kielen opetuksen avulla. Ympäristön tuntemusta on kartutettu retkien avulla. Eri alojen neuvontaa ja koulutusta on järjestetty ja ohjattu asiakkaita osallistumaan tilaisuuksiin, jotka lisäävät tietoa. Koto 3 on aloittanut myös työnhaku- ja koulutusneuvonnan ja ammattien esittelyt pakolaisille.  Työklubi toimi tradenomi Naima el Issaouin johdolla. Se on myös auttanut vasta tulleita syyrialaisia pakolaisia kotoutumaan Suomeen.

 

Paikallisen väestön kanssa on tavattu päiväkahvien, avajaisten ja näyttelyiden merkeissä. Paikalliset opettajat, virkamiehet ja naapurit ovat vierailleet naisten ryhmissä.

 

Perheneuvontaa on ollut saatavissa Länsimäen toimintakeskuksessa päivittäin ja Hakunilassa kaksi kertaa viikossa. Lisäksi on tarjottu neuvontaa puhelimen ja sähköpostin kautta.

Vertaistukiryhmien ja terveydenhuoltohenkilöstön vierailujen avulla on kohennettu terveyttä.  Vertaistukiryhmiä on kokoontunut Hakunilassa ja Länsimäessä yhteensä neljä ja lisäksi erilaisia ryhmiä on kokoontunut harrastusten merkeissä.  Nissaksen asukaspuistossa ovat kokoontuneet viikoittain albaaniperheet lähihoitaja Vjollca Ademin johdolla.

 

Hakunilassa on toiminut yksi suomen kielen opetusryhmä 3 tuntia viikossa opettaja Eija Kainulaisen johdolla. Länsimäessä suomen kielen opetus on tapahtunut UN-women -järjestön kanssa yhteistyössä ja toista opetusryhmää on vetänyt opettaja Eija Kainulainen. Visio tuki myös Länsimäen suomen kielen opetusta ja ruoka- ja käsityökursseja.

 

Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan opetusta on tarjottu naisten ryhmille Länsimäen toimintakeskuksessa. Vieraita on käynyt mm. terveys- ja liikuntapalveluista, pelastuslaitokselta, kotouttamisprojekteista, oppilaitoksista ja paikalliset naiset ovat tarjonneet tietojaan ja taitojaan mm. ruuanlaiton, käsityön, suomalaisten tapojen ja puutarhanhoidon alalta.  Ompelua ja eri ruokakulttuureja on opiskeltu kerran viikossa 3-4 tuntia vaihtuvan vapaaehtoisen opettajan johdolla.  ATK-opetusta on annettu päivittäin keskimäärin kolmelle henkilölle.

 

Opintoretkiä museoihin, tehtaille, luontoon, tapahtumiin on järjestetty useita.  Retkiä tehtiin Fazerille, Korkeasaareen, Suomenlinnaan, Espoon kaupunginmuseoon, Helsingin kaupunginmuseoon, kansainväliseen naisten konferenssiin, Syyria-näyttelyyn kirjasto Kympissä, Itsenäisyyspäivän juhlaan, Eduskuntaan, Euroopan parlamentin toimistoon, Laurea-ammattikorkeakouluun, Kalliolan kansanjuhlaan, kirkon tilaisuuksiin, Hyvis-seminaariin, suomalaiseen iltaan, kristittyjen ja muslimien keskustelutapahtumaan ja kielitaitoa käsittelevään seminaariin. Retkille osallistui 10–50  henkilöä yhdellä kerralla. 

 

Terveys- ja liikuntaneuvontaa on ollut tarjolla ja lapsille tukiopetusta ja kieli- ja taidekursseja.

Perheneuvonta-aikoja on ollut tarjolla Länsimäessä virallisesti neljä tuntia viikossa, mutta psykologi Abdelgadir on ollut tavoitettavissa päivittäin ja hän neuvoi n. kuutta asiakas viikossa 2-3 tuntia kerrallaan. Aurora Hamadon neuvoi myös n. kuutta asiakasta viikossa. Ibtisam Haibeh antoi neuvontaa Hakunilan neuvontapisteessä ja häntä seurasi tehtävässä Farhia Abdi.

 

Vertaistukiryhmiä on kokoontunut yksi Hakunilassa kerran viikossa. Siihen on osallistunut keskimäärin 10 naista illassa ja lisäksi mukana on ollut lapsia. Hakunilan alueella Nissaksessa asukaspuistossa ovat kokoontuneet joka viikko keskustelemaan ja tukemaan toisiaan Balkanin alueelta tulleet pakolaisnaiset. Sinne on myös järjestetty lasten toimintaa ja lastenhoito ryhmän ajaksi. 

 

Länsimäessä on kokoontunut 2 vertaistukiryhmää ja lisäksi ovat toimineet naisten kahvila, käsityökerho ja ruokakerho, jotka toimivat myös vertaistukiryhminä. Länsimäen perjantai-illan ryhmään on osallistunut kerralla 20–40 naista ja saman verran lapsia. Maanantaisin on tarjottu päiväkahvit kaikille naisille ja kolmas naisten ryhmä kokoontui perjantai-aamupäivällä. Käsityö- ja ruokakerhot kokoontuivat kerran viikossa 3-4 tuntia kerralla. Tukea on tarjottu myös turvapaikanhakijoille. 

Sairaalassa ja kodeissa on käyty tapaamassa sairastuneita tai apua tarvitsevia henkilöitä. 

Lapsille on järjestetty useita omia kerhoja ja myös lastenhoitoa on ollut tarjolla naisten osallistuessa toimintaan.

 

Länsimäen toimintakeskus on ollut avoinna joka päivä ja siellä on käyty vapaasti keskustelemassa yhdessä ja neuvojien kanssa. 

 

 

 

III TOIMINNAN MUUT TULOSALUEET

 

Tavoitteet ja aikaansaannokset

 

Yhdistyksemme yksi toimintamuoto ovat monikulttuuriset tilaisuudet ja maahanmuuttajille suunnattu opetus- ja kerhotoiminta. Tavoitteena on ollut luoda Hakunilan alueesta ja Vantaasta yhteisö, jossa vähemmistöt otetaan vastaan rikkautena ja monikulttuurisuudesta seuraavat ongelmat käsitellään yhdessä vähitellen erilaisuudesta johtuvia särmiä poistaen. Ajan myötä toimintamme on laajentunut uusille alueille. Yhtenä tavoitteena on ollut toiminnan näkyvyyden lisääminen ja yhteistyöverkoston laajentaminen.

 

 

Vuonna 2014 meillä oli seuraavaa ohjelmaa:

 

1. Osallistuimme Rasismivapaa Vantaa – tilaisuuteen Tikkurilassa.

 

1. Järjestimme rasisminvastaisen tilaisuuden Länsimäessä.

 

1. Osallistuimme naistenpäivän juhlaan Vernissassa.

 

1. Osallistuimme Maailmankylä-tapahtumaan Kaisaniemen puistossa.

 

1. Järjestimme kevätkonsertin Martinus-salissa, jossa esiintyjinä huippumuusikoita ulkomailta.

 

1. Osallistuimme Vantaan kaupungin juhlaan Hakunilan kartanossa.

 

1. Järjestimme vietnamilaisten kanssa Vietnam-kulttuuri-illan.  

 

1. Järjestimme Seiskatorin yhteistyössä Länsimäen koulun kanssa yhteistyössä.

 

1. Järjestimme äitienpäiväjuhlan Hakunilan päiväkeskuksessa.

 

1. Järjestimme Idän juhlan Länsimäen päiväkeskuksessa.

 

1. Järjestimme KOTO-hankkeen loppuseminaarin Vantaan seurakuntien auditoriossa.

 

1. Järjestimme Tarja Halosen suojeleman Lasten oikeuksien päivän konsertin Helsingin konservatoriossa.

 

1. Järjestimme yhdistyksemme 15-vuotisjuhlan Länsimäessä.

 

1. Osallistuimme Hakunila -päivän tapahtumiin Hakunilan ostoskeskuksessa.

 

1. Osallistuimme Länsimäen päivän tapahtumiin.

 

1. Osallistuimme Helsinki-seuran 80-vuotisjuhlaan Caisassa.

 

1. Eid-juhla pidettiin Hakunilan päiväkeskuksessa ja Länsimäen toimintakeskuksessa. Ohjelmaa oli lähinnä lapsille.

 

1. Osallistuimme kirjastoprojektiin Lumon kirjastossa.

 

1. Järjestimme kaksi rauhanfoorumia Helsingin yliopistolla, joissa vieraita Israelista ja Palestiinasta.

 

1. Osallistuimme Eurooppa-tilaisuuteen Pikkuparlamentissa.

 

1. Järjestimme Syyrian musiikki –luennon Kirjasto kympissä.

 

1. Järjestimme rikoksentorjuntaseminaarin ”Miksi aina maahanmuuttaja?” Caisassa.

 

1. Osallistuimme kansainväliseen naisten liikuntatapahtumaan Finlandia-talossa.

 

1. Osallistuimme Kalliola-setlementin kulttuurijuhlaan.

 

1. Järjestimme monikulttuurisen Itsenäisyyspäivän juhlan Tikkurilan lukiossa.

 

1. ”Yhteinen maa” – tilaisuus Lumon kirjastossa.

 

1. VNV-projektin konsertti Caisassa.

 

1. VNV-projekti osallistui venäjänkielisen kulttuurisäätiön seminaariin.

 

1. VNV-projekti järjesti kulttuuritapahtuman ”Taide yhdistää” Länsimäessä.

 

1. Osallistuimme Kartanon jouluun Hakunilassa.

 

1. Joulumyyjäiset Länsimäessä.

 

1. Järjestimme suomalaisen kulttuurin illan Hakunilan päiväkeskuksessa.

 

 

 

Lisäksi Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessamme ja muualla järjestimme seuraavat taidenäyttelyt:

 

1. Tatiana D. Blumin kanavatöiden näyttely.

 

2. Länsimäkeläisten nuorten taidenäyttely ”Kädet”.

 

3. Taiteilija Viktoria Okhrimenkon taidenäyttely.

 

4. Venäläisen taiteilijan Iri Ran taidenäyttely.

 

5. Taiteilija Olga Svanbergin taidenäyttely.

 

6. Taiteilija Alina Khomenkon näyttely.

 

7. Taidemaalari Vaharsolt Balatkhanovin näyttely Helsingissä, Galleria 3. kerros.

 

8. Syyria-valokuvanäyttely Kirjasto kympissä.

 

 

Kulttuuri-iltamme ja näyttelymme ovat tulleet tutuiksi alueellamme, joten yleisöä on riittänyt kaikkiin tilaisuuksiin.  Tiedottaminen ei ollut aina helppoa, koska maksuttomia mainoksia ei aina saa esim. Vantaan sanomiin ja maksulliseen tiedottamiseen ei ole ollut varaa. Tiedotimme kotisivumme, järjestöjen ja Vantaan kaupungin sivujen kautta lehtien lisäksi. Käytimme tiedottamiseen myös sähköpostia.

 

Kulttuuritapahtumia tukivat erityisesti Vantaan kaupunki, TAIKE, säätiöt ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Muu toiminta vuonna 2014

 

Ulkomaalaisille lapsille ja naisille oli tarjolla koulutusta ja kulttuuriohjelmaa. Kerhotoimintaa on järjestetty monen eri kieliryhmän lapsille. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä, mm. käyty puhumassa eri aiheista. Yhdistyksellä oli myös monikulttuurinen tanssikerho Hakunilan nuorisotilassa ja Länsimäessä oli kuvataidekerhoja, English Club, läksypiiri ja nuorten toimintaa Vantaan kaupungin nuorten avustuksen turvin. Siellä koulutettiin nuoria myös työn ja opintojen hakuun. Länsimäen toimintakeskuksessa ja Hakunilan neuvontatoimistossa oli kesällä 2014 palkattuina viisi nuorta Vantaan kaupungin kesäsetelin tuella. Taideopetus ja eri kulttuurien kerhot on järjestetty Valtion kirjallisuustoimikunnan, Taiteen edistämiskeskuksen, 7:nde Mars Fonden – säätiön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston tuella.

 

Yhteistyötä tehtiin monien järjestöjen kanssa. Harun Osmani ja Bujar Hoti osallistuivat Sporttia kaikille – hankkeen järjestämään uimaopettajien koulutukseen. He ovat pitäneet koulutuksen saatuaan uimakoulua maahanmuuttajille hyvin tuloksin.

 

Yhdistyksen rasisminvastainen toiminta perustuu ennen muuta palvelujen tarjoamiseen maahanmuuttajille, oikean tiedon levittämiseen ja eri kulttuurien välisten kontaktien luomiseen. Tämä tehtävä luontuu hyvin yhdistykselle, jossa toimii useita eri kansallisuuksia.

 

Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8-10 varsinaista jäsentä sekä 8-10 varajäsentä. Varajäsenillä on aina oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Myös muut kiinnostuneet saavat tulla niihin. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 2014 opettaja Harun Osmani ja varapuheenjohtajana opettaja Mohedin Al Aswad. Hallituksessa oli iranilaisten, albaanien, bulgaarien, romanialaisten, nigerialaisten, kurdien, sudanilaisten, somalialaisten, venäläisten, arabien, marokkolaisten, tshetsheenien ja suomalaisten edustajia. Muodollisen hallituksen toiminnan lisäksi yhdistyksessä on sovittu niin, että kunkin kulttuurin edustajat voivat hoitaa oman ryhmänsä toimintaa, esim. kerhoja ja kulttuuri-iltoja.  Tarkoitus on auttaa kaikkia toimimaan oman kansallisuusryhmänsä tapaan, mutta yhteistyössä muiden kanssa.

 

 

IV TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Yhdistys on muuttanut jo vuosia sitten toimintaansa kulttuurijärjestöstä neuvontajärjestön suuntaan. Kulttuuritoiminnassa saadut kontaktit ovat olleet apuna myös neuvontapisteen toiminnassa. Neuvonta- ja kriisipiste on vuosia ollut tärkeä tulosalue, koska se vastaa maahanmuuttajien vaikeimpiin ongelmiin, kuten työttömyyteen, koulutusongelmiin ja vaikeuksiin sopeutua. Vuonna 2014 neuvontapiste oli edelleen suosittu ja sen toiminta kehittyi kokemuksen myötä. Sinne myös osattiin tulla entistä paremmin, koska se on tullut tutuksi alueen asukkaille. Monet asiakkaiden kysymyksistä olivat jo ennestään tuttuja ja niihin osattiin vastata entistä paremmin. Neuvontapisteeseen käytiin tutustumassa oppilaitoksista, muista neuvontapisteistä ja organisaatioista. Meillä oli mahdollisuus tutustuttaa kävijöitä toimintaamme ja neuvontapisteemme toimintamalliin.

 

Länsimäen toimintakeskuksen toiminta kohdistui ennen muuta naisten, lasten ja perheiden toiminnan suuntaan vuonna 2014 ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten kotouttamiseen ja kotouttamisen haasteisiin.  Länsimäen toimintaa kehitettiin ja laajennettiin ja tila remontoitiin.  Toimintaa oli joka arkipäivä ja se sisälsi koulutusta, neuvontaa ja yhdessäoloa. Länsimäessä ja Hakunilassa toimineen KOTO 3- projektin vetäjinä toimivat psykologi Mona Abdelgadir, diplomi-insinööri Aurora Hamadon, kerhonohjaaja Ibtisam Haibeh, Farhia Abdi  ja heidän kanssaan työskenteli harjoittelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä.  

 

Omat toimipisteet ovat auttaneet kehittämään muutakin toimintaa, koska omat tilat koneineen ovat muodostuneet ulkomaalaisten toiminnan tukikohdiksi, joissa käydään hoitamassa asioita ja samalla löydetään tapoja osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Toimipisteistämme käsin on koordinoitu monia alueen ulkomaalaisprojekteja. Yhdistyksen organisaatiota ei ole muutettu vuonna 2014. Yhdistyksen hallituksessa on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Eri kieliryhmillä on siinä omat vastuuhenkilönsä, joiden kanssa yhdistys vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta.

 

Yhdistyksen sääntömuutoksesta on alustavasti päätetty.

 

V YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

 

Yhdistys on järjestänyt kevät- ja syyskokouksen, joissa on käsitelty sääntömääräiset asiat ja

suunniteltu tulevaisuutta. Hallituksen kokouksia on pidetty neljä ja näiden lisäksi syys- ja kevätkokous. Myös eri kansallisuudet ovat pitäneet omia kokouksiaan ja yhdistyksen toimistossa on kokoonnuttu usein pienissä ryhmissä erilaisten ongelmien ratkaisemiksi. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2014 on jatkanut albanialainen opettaja Harun Osmani. Toisena puheenjohtajana, joka vastaa erityisesti neuvonta- ja kriisipisteen toiminnasta, on toiminut opettaja, toimittaja Mohedin Al Aswad. Sihteeriksi valittiin Burhan Hamdon ja rahastonhoitajaksi Eila Järvinen. Muut vuonna 2014 toimineet hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat  Basil Eneh, Anja Meri, Larissa de Roberti, Taisto Mäntynen, Kiamars Baghbani, Jyrki Paalijärvi, Ibtisam Haibeh, Eila Vuorela, Dora Kestilä,  Sinikka Kovalainen, VeiniVuorela, Jean Bitar, Aurora Hamadon,  Rebwar Karimi, Housam Hamadon, Vaharsolt Balatkhanov  ja Mona Abdelgadir.

 

Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.hakunila.org. Sieltä löytyy lisätietoja, kuvia ja

selostuksia toiminnasta ja tapahtumista. Sitä kautta olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Viime vuonna avasimme myös Facebook-sivun.

 

LOPPULAUSE

Yhdistys on toiminut vuonna 2014 monissa eri asioissa, mutta keskeisempiä tehtäviä ovat olleet neuvonta- ja kriisipisteen, Länsimäen toimintakeskuksen ja Hakunilan toiminnan kehittäminen ja KOTO-projekti. Toiminnan pääpaino on ollut neuvonnassa, kotouttamisessa ja yhteyksien luomisessa, että maahanmuuttajat vähitellen pystyisivät osallistumaan täysivaltaisina ihmisinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatiota on edistetty mm. tarjoamalla suomen kielen ja muiden taitojen opetusta. Meillä on myös jatkuvasti harjoittelijoita tutustumassa työelämään. He antavat toimintaan oman lisänsä ja omien oppilaitostensa tuen toiminnallemme. Työvoimatoimiston kautta on saatu myös työllistettyjä ja työelämään perehdytettäviä henkilöitä, joiden avulla työstä on tehty suuri osa. Yhdistys kehittää toimintaansa ja etsii aktiivisesti yhä uusia toimintatapoja.

 

Perheiden tukeminen, kulttuuri-, koulutus- ja kerhotoiminta sekä useat kuvataidenäyttelyt ovat muodostaneet toiminnan rungon. Monikulttuurisuus, rasismin vastustaminen ja maahanmuuttajien hyvinvointi ovat toimintamme pääperiaatteita.